Teema

Herrakerhojen ovet eivät aukene naisille

Kolme ylioppilaslehden naispuolista toimittajaa tunkeutui naamioituna Helsingin Pörssiklubille viime maaliskuussa, prostestiksi siitä, ettei Pörssiklubi hyväksy jäsenikseen naisia, tai suostu sitä edes harkitsemaan. Toimittajat eivät uhkailleet Pörssiklubin henkilökuntaa, vaan vierailu piti sisällään kävelyä ja punk-musiikin soittamista. Toimittajat heitettiin klubilta ulos alle minuutissa.

Viime vuonna 100-vuotisjuhliaan viettänyt Jyväskylän Klubi ei hyväksynyt juhliinsa paikalle edes työvuorossa ollutta naistoimittajaa, vaan uutisointia varten tilalle etsittiin miestoimittaja.

Vapun alla Helsingin Sanomat kirjoitti kerran kuussa kokoontuvasta Keskiviikkokerhosta, johon kuuluu miesvaikuttajia niin politiikan, talouden kuin muiltakin aloilta. Naisia ei kerhon 70-vuotisen historian aikana ole mukaan kutsuttu. Mitä nämä herrainkerhot ja hyvä veli –verkostot ovat, miten ne ovat muodostuneet ja pitäisikö meidän protestoida naisten jättämistä niiden ulkopuolelle?

Helsingin Pörssiklubi on Suomen ensimmäinen herrainkerho, joka perustettiin vuonna 1910 arvopaperipörssin perustamista ja sen rahoitusta helpottamaan. Myöhemmin klubin toiminnan olennainen osa on Pörssiklubin nettisivujen mukaan ollut tarjota jäsenistölle mahdollisuus seurustella muiden jäsenten kanssa, kuulla mielenkiintoisia uutisia ja verkostoitua.
Naiset eivät edelleenkään ole tervetulleista Pörssiklubin jäseniksi , mutta heillä on kutsuttuna pääsy klubin tiloihin. Klubin johtaja Michael Nyman on lausunut, että ”Näin klubinjohtajana pitää todeta, että on erittäin mukavaa, kun jokunen nainen aina tulee tänne klubille vieraaksi, niin minullakin on jotain silmäniloa”. Ei liene yllätys, että lausunto herätti kohua.
Englannissa mukana naisia
Herrainklubeja on maailmalla edelleen paljon, mutta esimerkiksi Iso-Britannia, jossa eräät arvostetuimmat ja eksklusiivisimmat klubit on perustettu ja edelleen toiminnassa, on viime vuosina avannut klubiensa toimintaa ja jäsenyyksiä myös naisille. Naiset ovat viime vuosikymmenien aikana perustaneet myös omia klubeja, mutta niiden suosio ei ole noussut herrainklubien tasolle. Toisaalta, naisten omien klubien perustaminen ei poista sitä ongelmaa, mikä herrainkerhojen kohdalla keskusteluihin nousee – pääsy osaksi verkostoja.

Keskiviikkokerho tuli kerralla usean tietoisuuteen toukokuun vaihteessa, kun Helsingin Sanomat julkaisi aiemmin mainitun kirjoituksen kerhosta. Pian kirjoituksen jälkeen eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma kommentoi lehdelle, että Keskiviikkokerho tulisi avata myös naisille.

Useimmiten herrainkerhot ovat perustelleet miehistä menneisyyttään sillä, että aiemmin naisia ei juurikaan ollut mukana talouselämässä tai yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Nykytilannetta puolustetaan taas sillä, että halutaan kunnioittaa perinteitä.  Myös Pörssiklubin johtaja Nyman perustelee nykyisiä jäsenyyskäytäntöjä sillä, että se on ”nykyjäsenistön tahdon mukaista”.

Herrainkerhosta tai hyvä veli -verkostoista käytävälle keskustelulle on tyypillistä, että niihin kuuluvat vähättelevät niiden painoarvoa ja merkitystä.

Korruptiota vai verkostoitumista?
Tampereen Yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostesaari on sanonut herrakerhojen merkityksen olevan siinä, että ne kokoavat päättäjiä yhteen.  Järjestöjen ja yritysten on helpompi lobata poliitikkoja ja virkamiehiä, jos henkilökohtaiset suhteet on jo olemassa.

Suomalaista korruptiota ja hyvä veli –verkostoja tutkineet Vaasan yliopiston professori Ari Salminen ja tohtorikoulutettava Venla Mäntysalo kritisoivat puolestaan sitä, että verkostot vääristävät kilpailua jättämällä useita toimijoita järjestelmän ulkopuolelle. Heidän mukaan verkostoja tulisi torjua samoin keinoin kuin korruptiota.

Salmisen ja Mäntysalon raportissa Epäeettisestä tuomittavaan: korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa todetaan, että korruptio loukkaa yhteisesti hyväksyttyjä arvoja ja esimerkiksi poliittisen järjestelmän kohdalla loukkaus kohdistuu juuri politiikan ja hallinnon uskottavuuteen ja luotettavuuteen. Hyvä veli -verkostojen suhteita leimaavat monet asiat. Näitä ovat mm. kiitollisuudenvelka, vastavuoroisuus, suojelu ja lojaliteetti. Viime vuosina verkostoista on kirjoitettu myös julkisuudessa, mutta reaktiot kirjoituksiin ovat lähes säännönmukaisesti verkoston painoarvoa vähätteleviä.

Jos virkamiehet ja asiantuntijat ovat osa hyvä veli –verkostoja tai herrainkerhoja, voidaanko heidän olettaa olevan tehtävissään riippumattomia ulkopuoliselta vaikutukselta?

Korruptiota vaikea mitata
Suomea on totuttu ajattelemaan vähäisen korruption maana. Kansainvälisillä mittareilla näin varmasti onkin. Toisaalta, korruptiota ja erityisesti rakenteellista korruptiota on ylipäätään hankala mitata. Vallitsevat tavat ja käytännöt eivät ole välttämättä ristiriidassa lain kanssa, mutta yhtä kaikki se on luottamusta heikentävää toimintaa.

Salminen ja Mäntysalo tarkentavat, että vaikka naisetkin voivat yhtälailla muodostaa hyvä veli –verkostoja, tai kuulua niihin, esimerkit useimmiten osoittavat, että verkostoon kuuluu useimmiten miehiä.  Täytyy muistaa, että verkostoituminen ja hyvä veli –verkostoille ”altistuminen” (kuten Salminen ja Mäntysalo ilmiötä kuvaavat) ovat kaksi eri asiaa.

Naiset mukaan verkostoihin
Miten hyvä veli –verkostoihin tulisi suhtautua? Pitäisikö naisten vaatia pääsyä verkostoihin vai yrittää pysyä niistä mahdollisimman kaukana?

Voimme palata takaisin kysymykseen: miksi hyvä veli –verkostoja muodostuu? Tavoittelevatko verkoston jäsenet kenties hyötyä itselleen tai tavoitellaanko ylipäätään yksityistä etua? Kysymykseen on vaikeaa ja käytännössä mahdotonta vastata.

Tärkeää olisi, että verkostoihin kiinnitettäisiin tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota. Henkilökohtaiset sidonnaisuudet ja tuplaroolit voivat johtaa epäeettiseen suosimiseen. Rakenteellisen korruption kitkeminen vaatii julkista keskustelua. Viime vuosina keskustelu korruptiosta, maan tavasta ja verkostoista on jo lisääntynyt. Tätä keskustelua on syytä jatkaa.

TEKSTI: Kirsi Marttinen

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s