Henkilö

Ministeri Marjatta Väänänen nauttii eläkeläisenä olosta

väänänen

Marjatta Väänänen Keskustanaisten edustajakokouksessa Turussa kesällä 2013

Ministeri Marjatta Väänänen toimi Keskustanaisissa 1940-luvun puolivälistä aina 1980-luvun loppupuolelle. Kolmessa eri hallituksessa ministerin tehtäviä hoitanut Väänänen ajoi ansiokkaasti parannuksia naisten asemaan yhteiskunnassa ja on toiminut esikuvana monille naispoliitikoille. Hiljattain 90 vuotta täyttänyt nainen seuraa edelleen aktiivisesti yhteiskunnallista elämää.

– Saan kiittää vanhempieni geenejä ja olen ollut varsin terve, ministeri Marjatta Väänänen hymähtää kauniissa kodissaan Helsingin Munkkiniemessä, kun häneltä tiedustelee pitkän iän salaisuutta.

Väänänen syntyi 9. elokuuta 1923 Helmi ja Urho Kittilän esikoiseksi.

– Vanhempieni juurista johtuen olen varsinaissuomalainen, mutta olen käynyt Helsingissä kouluni ja tehnyt elämäntyöni.

Väänäsen isä oli hyvin toimelias ja pitkän uran tehnyt lehtimies.

– Isä oli Maalaisliiton Sanomalehtikeskuksen perustaja, pitkäaikainen päätoimittaja ja pakinoitsija. Sanomalehtikeskus sijaitsi puoluetoimiston yhteydessä ja isäni toimi sen päällikkönä kuolemaansa asti.

Urho Kittilän nimimerkkejä olivat Tompan Tuomo ja Hannan Heikki. Hän kirjoitti muun muassa Maaseudun Tulevaisuuteen Huidunperä-pakinoita vuodesta 1951 vuoteen 1977 saakka. Tytär tarttui pyynnöstä kynään vuotta myöhemmin ja ensimmäinen Heikintyttären pakina ilmestyi helluntaina 1978. Väänänen kirjoitti Huidunperä-pakinoita 35 vuotta ja viimeinen kirjoitus julkaistiin elokuun puolessa välissä.

TYÖTELIÄÄT MINISTERIVUODET

Väänänen valmistui ylioppilaaksi vuonna 1943 ja lähti opiskelemaan Helsingin yliopistoon filosofian maisteriksi. Kittilän kaksilapsisen perheen toinen tytär, Kaarina, puolestaan kouluttautui agronomiksi.

– Tuolloin oli sota-aika ja opiskelijat olivat suurimmalta osin naisia.

Väänänen muistelee, että sotavuodet olivat varsin raskaat koko kansakunnalle.

– Jo keskenkasvuisena kansakoululaisena kesät kuluivat kotitilan töissä. Sotavuosina kysymys oli ennen kaikkea naisten työvoimasta. Työpäivät alkoivat aamulla ennen seitsemää ja päivän työt päättyivät iltayhdeksän jälkeen.

Valmistumisensa jälkeen Väänänen työskenteli muun muassa Maalaisliiton sanomalehtikeskuksen kulttuuritoimittajana, teatteriarvostelijana, Kotilieden kulttuuritoimittajana, Meijeriteollisuuden tiedotustoimiston toiminnanjohtajana ja Valion jaostopäällikkönä.

Maalaisliiton Naisten toimintaan Väänänen lähti 1940-luvulla.

– Tuolloin elettiin järjestön perustamisvaiheita ja Tilda Löthman-Koposesta ja Aino Luostarisesta tulivat ensimmäiset puheenjohtajat.

Keskustanaisten puheenjohtajana Väänänen aloitti vuonna 1971. Vuonna 1972 Väänästä kutsuivat kulttuuriministerin tehtävät Kalevi Sorsan hallituksessa.

– Tulin ensin ministeriksi ja vasta myöhemmin kansanedustajaksi. Olin kuitenkin toiminut Valtion taidekomitean ainoana naisjäsenenä ja asiat olivat tuttuja.

Väänänen oli myös Keskustan puoluehallituksen jäsen vuosina 1969-1986 ja puolueen varapuheenjohtaja vuosina 1971-1986.

– Lähdin eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi, kun Keskusta niin halusi. Katsottiin, että Uudenmaan vaalipiiristä olisi syytä lähteä ehdokkaaksi.

Kulttuuriministerinä Väänänen toimi aina vuoteen 1975. Hän oli opetusministerinä 1976-1977 ja toisena sosiaali- ja terveysministerinä 1982-1983. Ministeripäiviä kertyi yhteensä 1684. Kansanedustajana hän oli vuoteen 1991.

– Ministerivuodet olivat hyvin työteliästä aikaa. Yleensä menin aamuyhdeksältä ministeriöön. Koko päivän oli erilaisia tehtäviä ministeriössä ja eduskunnassa ja iltayhdeksän maissa pääsin kotiin.

– Politiikkaan lähteminen oli helpompaa, kun lapset olivat syntyneet 1950-luvun alussa,Väänänen lisää.

NAISJÄRJESTÖLLÄ SELKEÄ TILAUS

Puolueen naisjärjestön perustamista Väänänen pitää erittäin merkittävänä.

– Kun naisjärjestömme aloitti työnsä puolueella oli tuolloin vasta kaksi naista eduskuntaryhmässä. Kunnallisvaltuustoissakin nainen oli harvinaisuus. Perustamisen myötä kenttä aktivoitui sekä miesten, naisten ja nuorten osalta. Yhteiskunta kiinnosti.

Väänänen arvioi, että maallamme on asiat varsin hyvin.

– Olot ovat rauhalliset, hän summaa.

Myös Keskustan erinomaiset kannatusluvut keräävät kiitosta.

– Kannatuksen kasvu kertoo Keskustan periaatteista ja toiminnasta. Ylipäätänsä on tehty oikein, ei vain jotain.

– On ollut hyvin mielenkiintoista seurata yhteiskunnan kehitystä. Vuosikymmeniä sitten suuri osa naisista hoiti kotia ja perhettä. Nyt naisten opiskelu on lisääntynyt ja koulutustaso noussut. Avioiduttuaan naiset jatkavat ansiotyössä. Ennen naimiisiin menossa oli kysymys kotiäitiydestä.

Marjatta Väänänen iloitsee siitä, että ikä on antanut mahdollisuuden eläkeläisenä oloon.

– Vietän varsin paljon aikaa Turun läänin Koskella sijaitsevalla kotitilalla. Tila on ollut meillä jo monen sukupolven ajan, hymyilee Marjatta Väänänen.

TEKSTI: Mervi Mäki-Neste

KUVA: Keskustanaiset

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s