Teema

Paperiton elää ilman ihmisoikeuksia

Suomessa elävien paperittomien siirtolaisten lukumäärää on mahdoton tietää. Poliisin tilastojen mukaan vuonna 2011 Suomessa tavattiin noin 3 300 laittomasti maassa oleskelevaa henkilöä. Luku sisältää myös henkilöt, jotka ovat myöhemmin hakeneet turva¬paikkaa tai muuta oleskelulupaa ja näin ollen laillistaneet oleskelunsa. Määrää oleellisempi kysymys on se, toteutuvatko paperittomien perustason ihmisoikeudet.

Paperittomien naisten asema on erityisen haavoittuva. Naisjärjestöjen perinteiset kysymykset kuten osallistuminen poliittisen päätöksentekoon, palkkatasa-arvo ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen taistelu näyttäytyvät uudessa valossa, kun niitä katsoo vaikkapa maahamme kriisialueelta pakolaisena saapuvan naisen silmin.

Nytkis ry. otti viime vuonna ensimmäistä kertaa historiansa aikana kantaa paperittomien siirtolaisnaisten oikeuksien puolesta yhteistyössä Paperittomat -verkoston kanssa. He laativat kannanoton, joka vaati paperittomien naisten erityisen haavoittuva aseman huomioimista sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä oleskelulupakäytänteissä. Tilanne ei ole juurikaan muuttunut vuoden aikana.

–    Naisjärjestöjen työssä on myös keskeistä ottaa huomioon moninaisuus; naisten erilaiset tilanteet, lähtökohdat ja tarpeet. Eroista huolimatta kaikilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet elää turvallista ja hyvää elämää ja toteuttaa itseään, summaa Elina Saaristo-Diatta, jolla on ollut mahdollisuus seurata naisten asemaa opiskellessaan ja työskennellessään eri maissa ja erilaisissa kulttuureissa.

–    Sukupuoleen liittyvien kysymyksien lisäksi tulee ajatella niin sanotun moniperustaisen syrjinnän vaikutuksia, joita saattaa kohdata esimerkiksi etniseen tai kielelliseen vähemmistöön kuuluva nainen tai vammainen nainen, hän lisää.

Paperittomat-verkostossa toimivat tahot ovat puolestaan vaatineet muun muassa oikeutta perusterveydenhuoltoon sekä kaikille lapsille lakisääteistä oikeutta koulunkäyntiin.

–    Kantava ajatus on, että yhdenvertainen pääsy peruspalveluihin ja elämä vailla väkivaltaa, sen uhkaa ja syrjintää ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia, joiden toteutumiselle tulisi olla takeet, oli ihmisellä sitten voimassaoleva oleskelulupa tai ei.

Toteutuminen järjestöjen vastuulla

Ilman yhteiskunnan tarjoamia suojelumekanismeja paperittomat naiset ovat myös alttiita sukupuolittuneelle väkivallalle. Terveydenhuollon lisäksi olisi tarjottava myös mahdollisuus irtautua väkivallasta ja hyväksikäytöstä eli turvata pääsy matalan kynnyksen anonyymeihin palveluihin ja turvakoteihin. Tällä hetkellä turvakotiin pääsy ei käytännössä ole mahdollista ilman sosiaaliturvatunnusta.

–    Naiset, joiden oleskelu Suomessa riippuu työnantajasta tai puolisosta, ovat usein alttiita hyväksikäytölle ja väkivallalle, kertoo Pakolaisneuvonnan Paperittomat –hankkeen projektikoordinaattorina työskennellyt ja Paperittomien oikeus terveyteen –oppaan toimittanut  Nada Al Omair.

–    Suomeen tulon syynä on voinut olla avioliitto, perheenyhdistäminen tai matalan koulutustason työ. Suhteen kariutuessa he menettävät oleskelulupansa, eivätkä saa yhteiskunnan tukiverkoista apua.

–    Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa suuri ongelma muihin länsimaihin verrattuna, ja paperittomat ovat erityisen hankalassa asemassa, toteaa puolestaan Elina Saaristo-Diatta.

–    Jos naisen oleskelulupa on kiinni avioliitosta, voi hän joutua valitsemaan paperittomuuden ja väkivaltaiseen suhteeseen jäämisen välillä, Saaristo-Diatta lisää.

Paperittomilla naisilla on myös erityinen tarve seksuaali- ja lisääntymisterveydellisiin palveluihin, mukaan lukien raskausajan palvelut, synnytyspalvelut ja synnytyksen jälkeinen seuranta sekä HIV/AIDS palvelut.

–    Esimerkiksi Ruotsissa raskaana olevat paperittomat naiset ovat oikeutettuja maksuttomaan raskauden seurantaan ja synnytyspalveluihin, vinkkaa Saaristo-Diatta.

Suomella on kansainvälisessä ihmisoikeuslainsäädännössä määritelty velvollisuus taata eri ryhmien oikeuksien toteutuminen, ja Suomi on perustuslakia myöten sitoutunut vahvasti syrjimättömyyteen.

Huoli paperittomien niin miesten kuin naisten tilanteesta on johtanut vapaaehtoisvoimin toimivien klinikoiden perustamiseen, mutta resurssit ovat vähäiset. Paperittomien oikeuksien toteutuminen on jätetty järjestöjen vastuulle.

–    Naisjärjestöaktiivit voivat osaltaan ajaa tasavertaisuuden toteutumista kaikkien maassamme oleskelevien osalta, kyseessä ei ole vain laein ja asetuksin toteutettava asia vaan jokainen meistä on vastuussa tasa-arvoisuuden toteutumisesta arjen kohtaamisissa, summaa Elina Saaristo-Diatta.

TEKSTI: Mervi Mäki-Neste ja Elina Saaristo-Diatta

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s