Teema

Naiset takaavat ruokaturvan

ruokaturva

– Naisten harteilla on yli puolet kehitysmaiden maataloudesta. Naiset ovat kehittyvissä maissa myös metsien pääasiallisia käyttäjiä: he keräävät metsien polttopuut, lääkeaineet ja hyötykasvit, kirjoittaa kansanedustaja Katri Komi.

Länsimainen yhteiskuntakäsitys ei enää sido ruokaa ja naisia yhteen kuten agraarinen edeltäjänsä. Toki jotkut mieltävät keittiön yhä naisen valtakunnaksi. Tarkemmin ja globaalisti tarkasteltuna kyse ei kuitenkaan ole aikansa eläneestä käsityksestä. Naisten harteilla on yli puolet kehitysmaiden maataloudesta. Naiset ovat kehittyvissä maissa myös metsien pääasiallisia käyttäjiä: he keräävät metsien polttopuut, lääkeaineet ja hyötykasvit.

Valitettavasti naisten ääni ei kuulu näitä asioita koskevassa päätöksenteossa. Monessa maassa naisilla ei ole edelleenkään perimis- tai maanomistusoikeutta. On selvää, että se haittaa naisviljelijöiden lainan saantia ja usein myös osuuskuntien jäseneksi pääsyä. Investoiminen on vaikeaa, kun yhteiskunnalliset instituutiot ovat lapsen kengissä ja ennustettavuus heikkoa. Myös neuvontapalveluiden ja ammatillisen koulutuksen puutteet haittaavat tuotannon tehostamista.

Maatalous- ja maaseutukehitys näyttelevät merkittävää roolia, kun halutaan vähentää nälkää näkevien määrää maailmassa. Liiallista alueellista tuotantosuuntien keskittymistä on vältettävä. Se vaatii kestävää luonnonvarojen käyttöä ja pitkäjänteistä politiikkaa. Viljelijöiden ääntä on kuunneltava päätöksenteossa.

Ilmastonmuutos, polttoaineiden hinnan nousu sekä niistä osin seuranneet ruokakriisit ovat tuoneet ruokaturvan agendalle maailmanlaajuisesti. Maapallon parhaat viljelysmaat hupenevat: on arvioitu, että maailma menettää vuosittain kyvyn ruokkia 40 miljoonaa ihmistä.

RAHOITUSTA HELPOTETTAVA

Infrastruktuurin kehitys ja esimerkiksi sähkönjakelun ja puhelinyhteyksien parantuminen kehitysmaissa tuovat lisätoiveita koko elintarvikeketjun kehittymiseen. Tehtävää on silti paljon.

Taloudellisia ja poliittisia instituutioita on kehitettävä niin, että rahoituksen hankinta ja markkinoille pääsy helpottuvat. Yksityissektori voi kasvaa koko yhteiskuntaa hyödyttäväksi vain, jos pelisäännöt ovat kaikille samat ja oikeudenmukaiset.

Naisten voimaantuminen on pätevä kehityksen mittari, olipa kyse parlamentaarisesta edustuksesta tai osallisuudesta työelämään. Suomessa korkealle priorisoidut teemat, kuten tyttöjen ja naisten koulutusmahdollisuudet sekä hyvä hallinto ja oikeusjärjestelmä, ovat kehitysyhteistyöhankkeidemme kulmakiviä.

Pyrimme edistämään vahvasti YK:n päätöslauselman 1325 mukaisesti naisten ja tyttöjen asemaa aseellisissa konflikteissa ja selkkauksissa. Naisten osallistumiseen kriisinhallintaan ja rauhanvälitykseen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota ja sen yhteys rauhanratkaisun kestävyyteen on ollut paljon esillä.

Suomi on hyvä esimerkki siitä, miten sukupuolten tasa-arvo on tukenut taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Kun sekä naisilla että miehillä on mahdollisuus koulutukseen ja omien kykyjen täysimääräiseen hyödyntämiseen, inhimilliset voimavarat ovat parhaiten käytössä.

Pääosa maailman köyhimmistä elää luonnonvaroiltaan runsaissa maissa. Kestävän kehityksen haasteet lähtevätkin paikallisista toimista! Kehityksen hyötyjen on jakaannuttava niin naisten ja miesten, kuin maaseudun ja kaupunkien välillä oikeudenmukaisesti.

Katri Komi
Kansanedustaja, MMM, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Joroisista

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s