Teema

Energia ja ympäristö – haasteellinen liitto

Kaikki energiaratkaisut vaikuttavat tavalla tai toisella ympäristöön. Energiapolitiikkaa tehdään vahvasti ilmasto- ja ympäristöpoliittisista lähtökohdista. Mahdollisimman vähäpäästöinen energiantuotanto on myös suomalaisen energiateollisuuden tavoite.

Energian tuotannosta ja siirrosta aiheutuu monenlaisia ympäristövaikutuksia. Niistä osa on globaaleja tai vaikutusalueeltaan laajoja. Jotkut vaikutukset koskevat ihmisiä paikallisesti. Ympäristön kannalta suurimpia huolenaiheita ovat ilmastonmuutos, happamoituminen, luonnonvarojen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen sekä jätteiden määrän lisääntyminen. Kasvihuonekaasujen kasvusta aiheutuva ilmastonmuutos on koko maapalloa koskettava esimerkki.

Energian tuotannosta ja siirrosta aiheutuviin ympäristövaikutuksiin on kiinnitetty maailmanlaajuista huomiota jo pitkään. Ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään muun muassa parantamalla puhdistustekniikkaa ja siirtymällä tehokkaampaan ja ilmastoystävällisempään energiatuotantoon.

Lait ja asetukset ohjaavat energiantuotantoa. Ympäristönsuojelulain tavoitteena on ehkäistä ympäristön pilaantumista, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä torjua ilmastonmuutosta. Lisäksi laissa määritellään ympäristöluvan ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta.

Päästökauppalain tarkoituksena on puolestaan edistää kasvihuonepäästöjen vähentämistä kustannustehokkaasti ja taloudellisesti. Rakentamista koskee maankäyttö- ja rakennuslaki, ja laki ympäristövaikutusten arvioinnista velvoittaa puolestaan tekemään ympäristönvaikutusten arvioinnin suurimmista hankkeista.

Vesilaki ohjaa vesien käyttöä ja vesirakentamista. Jätelaki- ja asetus jätehuoltoa ja jätteiden hyötykäyttöä.

Jäähdytystarpeen kasvu huomioitava

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös rakennusten lämmitys- ja jäähdytysenergian tarpeeseen. Ilmaston lämpenemisen myötä lämmitystarve on vähentynyt ja lämmityskausi lyhentynyt.

–    Ilmastopolitiikassa rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on tärkeä päästöjen vähentämiskeino. Ilmastonmuutos myös helpottaa päästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamista, sillä rakennusten lämmitystarve vähenee ilmaston lämmetessä, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.

Toisaalta jäähdytystarpeen kasvu on syytä ottaa huomioon ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja arvioitaessa rakennusten energiakulutusta tulevina vuosikymmeninä.

Energiaomavaraisuus kuntoon

Energiaomavaraisuuden parantaminen on ollut jo useamman hallituksen energia- ja ilmastopoliittisia tavoitteita.  Seuraavalla vaalikaudella energiaomavaraisuus tarvitsee edetäkseen isoja askeleita.

–    Käytännössä tämä edellyttää, että edistämme kotimaisten polttoaineiden käyttöä, raivaamme esteet kotimaisilta sähköntuotantoinvestoinneilta ja korvaamme fossiilisia polttoaineita sähköllä ja kaukolämmöllä liikenteessä, rakennusten lämmityksessä sekä teollisuuden prosesseissa, toteaa Naukkarinen.

Naukkarisen mukaan esitys turpeen verotuksen alentamisesta ja metsähakkeen tuen nostamisesta oli tervetullut edistysaskel.

–    Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden kohdalla kannattaa tulevaisuudessakin hyödyntää kotimaisia vaihtoehtoja. Puu ja turve edistävät paitsi työllisyyttä myös parantavat kauppatasetta, kun niillä korvataan ulkomailta tuotavia fossiilisia polttoaineita.

Turpeen veron alentamisen ja metsähakkeen tuon nostamisen lisäksi tulevaisuudessa olisi edistettävä myös energianpuun saatavuutta ensiharvennuskohteista ja kehitettävä energiapuumarkkinoita sekä nopeutettava turvetuotantoalueiden luvituskäsittelyjä.

Suomi pyörii tuontisähköllä

Suomen sähköntuonti on pysynyt jo pitkään 15–20 prosentissa sähkön kokonaishankinnasta. Iso tuontiosuus näkyy myös sähkön markkinahinnassa ja Suomen aluehinta on selvästi Ruotsin aluehintoja korkeampi.

– Sähkön tuotantokapasiteetti on jäänyt huippukysynnästä jälkeen. Ilman merkittäviä lisäinvestointeja Suomen tuotantokapasiteettiin tulee entistä suurempi vajaus suhteessa kysyntään jo keskipitkällä aikavälillä, Naukkarinen sanoo.
Viime vuosina tuulivoimahankkeet ovat olleet myötätuulessa, mutta niiden etenemistä haittaavat liian monimutkaiset ja raskaat kaavoitus- ja lupamenettelyt.

–    Samat esteet koettelevat myös vesivoiman lisärakentamista, jossa on voitu keskittyä vain tehonkorotuksiin. Vesivoimaa kuitenkin tarvitaan säätökykyisyytensä vuoksi ja siksi myös uudelle vesivoimalle pitäisi antaa mahdollisuus, kunhan se tehdään ympäristöllisesti hyväksyttävällä tavalla, summaa Juha Naukkarinen.

TEKSTI: Mervi Mäki-Neste

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s