Henkilö

Hilkka Kemppi rakentaa tasa-arvoista Suomea

Hilkka Kemppi-2

Keskustan Opiskelijaliitto sai marraskuun liittokokouksessa johtoonsa naisenergiaa. Tiettävästi ensimmäisen kerran 77-vuotiaan järjestön historiassa koko puheenjohtajisto muodostuu kolmesta naisesta.

Keskustan opiskelijaliittoa ensi vuoden alusta luotsaava Hilkka Kemppi sai rinnalleen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Anniina Sippolan Helsingistä ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Marie Okkosen Joensuusta.

–    Olen valtavan innoissani, sillä puolueemme muita merkittävimpiä johtotehtäviä hallitsevat tällä hetkellä miehet, iloitsee Hilkka Kemppi.

Hän muistuttaa, että koko liittohallituksen sukupuolijakaumasta puolet on miehiä ja puolet naisia.

Tasa-arvokysymykset herättivät merkittävää keskustelua liittokokouksessa.

–    Ideaali tilanne olisi, jos puheenjohtajistosta ja liittohallituksesta löytyisi molempia sukupuolia. Sukupuolien välinen kilpailuasetelma on typerää. Aloitetta sukupuolikiintiöistä ja muista tasa-arvoa tukevista toimenpiteistä ei hyväksytty, mutta varsinkin nuorten naisten tukemisen tarve nostettiin merkittävästi esille kaikissa tasa-arvoasioita koskevissa puheissa.

Kemppi vakuuttaa, että järjestö pyrkii pitämään sukupuolien välistä tasa-arvoa pinnalla tulevan vuoden aikana ja myös pitkälle tulevaisuuteen.

–    Olen aina ollut tarkkana tasa-arvon toteutumisesta ja aiheen esille nostamisesta niin vähemmistöjä, sukupolvia kuin sukupuoliakin ajatellen.

Kemppi edustaa puolueen työryhmissä nuorena naisena helposti vähemmistöä.

–    Olen kokenut ilmapiirin pääasiassa positiivisena ja kannustavana. Suurimpana tähänastisena ongelmana on ollut tuntemukset vähättelystä tai olettamukset siitä, että olisin eri tapaamisissa puhumassa vain nuorten asioista. Koen, että tasa-arvoon on vielä matkaa ja sitä matkaa taitetaan itsepäisesti juuri niin kauan kun on tarve.

Uuteen tehtäväänsä hän tarttuu innostuneena.

–    Keskustan opiskelijaliitto on kasvattanut minusta kriittisen kansalaisen ja kannustanut minua eteenpäin yhteiskunnallisten asioiden parissa. Olen liitolle velkaa sadoista kavereista, oivalluksista ja monista nauruista.

Suomi on koti

Kuluneen vuoden Kemppi on toiminut Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallituksessa, vastuualueenaan kansainvälinen koulutuspolitiikka ja yliopistojen rakenteellinen kehittäminen.

–    Hallituspesti on kokopäiväinen. Koska se on vain vuoden mittainen, olen usein ahneuksissani työskennellyt kokovuorokautisesti, hän tunnustaa.

Kemppi asuu Asikkalassa, työskentelee Helsingissä ja opiskelee Lapin yliopistossa kuvataidekasvatusta, Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntapolitiikkaa ja kulttuuripolitiikkaa.

–    Ajattelen Suomea kotina, jossa olohuoneiden välillä on pitkät etäisyydet, mutta ne taittuvat maksimissaan yhdessä yössä valtion rautatien sängyssä nukkuessa, Kemppi naurahtaa.

Hän on syntynyt maalle peltojen keskelle kolmilapsisen perheen keskimmäiseksi. Kempin äiti on työskennellyt ikäihmisten toiminnanohjaajana ja isä katsastusasemien aluepäällikkönä.

–    Äitini on opiskellut myöhemmin aineenopettajaksi. On hienoa, että Suomessa on mahdollistettu alanvaihto ja täydennyskoulutus, tuumii Kemppi.

Koulutuksen arvostus kunniaan

Koulutuspolitiikka on vienyt nuoren naisen mennessään. Ennen Keskustan opiskelijaliittoa ja Suomen ylioppilaskuntien liittoa Kemppi toimi aktiivisesti Hämeen ammattikorkeakoulussa, Rovaniemen keskustaopiskelijoissa ja Lapin yliopiston oppilaskunnassa.

–    Koulutuspolitiikan ja päätöksentekoprosessien ymmärtämiseen on monta tietä, mutta tätä koulutuspolitiikan korkeakoulua en kyllä voi osaamisestani kylliksi kiittää. Olen myös oppinut arvostamaan järjestökentän mielipidettä.

Kemppi näkee Keskustan opiskelijaliitolla olevan ensi vuonna kaksi merkittävää tehtävää.

–    Koulutus nousee eduskuntavaalien teemaksi vain, jos osaamme itse pitää puoliamme. Kaikki koulutusasteet vaativat tällä hetkellä entisöintiä ja energiaa tulla uudistetuiksi.

Kuluneen hallituskauden koulutusleikkaukset ovat kohdistuneet Keskustan aluepoliittisiin tavoitteisiin kaikkein voimakkaimmin.

–    Leikkaukset voivat realisoituessaan tarkoittaa esimerkiksi sadan lukion lopettamista. Keskustan opiskelijaliitolla alkaa olla kiire puolueen herättämisessä koulutuspolitiikan todellisuuteen. Meiltä löytyisi varmasti näkemystä esimerkiksi korkeakoulukentän kehittämiseen.

–    Koska puolue on opiskelijaliittoa hitaampi liikuttamaan rivejään, on opiskelijoiden tehtävä näyttää miten sosiaalinen media otetaan haltuun ja miten ihmisiä saadaan ennakkoluulottomasti liikkeelle, hän vinkkaa.

Opiskelijaliiton toinen tärkeä tehtävä on kannustaa, tukea ja jakaa tarvittavaa tietoa eteenpäin paikalliseen edunvalvontaan.

–    Osastojen paikallisella toiminnalla on valtava merkitys siihen, miten keskustapuolue näyttäytyy opiskelijoille ja nuorille.

Kempin mukaan Keskustan tehtävä on ennen kaikkea pitää huolta koulutuksen tasa-arvosta.

–    Puolueen maalaisjärjen avulla olemme potentiaalisia koulutuskentän maltillisia ja suunnitelmallisia uudistajia. Keskusta on ollut paikalla luomassa peruskoulua, kehittämässä opintotukea ja ammattikorkeakoulujärjestelmää sekä monia muita merkityksellisiä koulutuspoliittisia tavoitteita. Nyt on meidän aikamme tuoda opettajankoulutus nykyaikaan, kehittää toimiva oppisopimuskoulutus ja uudistaa korkeakoulukentän mallia.

Myös ammattikorkeakoulut ja yliopistot tulee vapauttaa kehittymään luomalla mahdollisuus jaettuihin tiloihin, opetukseen, hallintoon ja hankkeisiin.

–    Yhteistyötä ja mahdollisia fuusioita tulee tukea mikäli ne lähtevät alueen tai koulutusalojen omista tarpeista. Innovaatiotoimintaa tulee tukea esimerkiksi yrittäjyysopintoja vahvistamalla.

Kemppi haastaa pohtimaan millaista osaamista vuoden 2050 Suomi tarvitsee.

–    Kevään eduskuntavaaleissa tulee korostaa sivistyksen merkityksen lisäksi myös opiskelijoiden toimeentuloa. Toimeentuloa on kuluneella hallituskaudella jälleen kiristetty vetoamalla opintoaikoihin sen sijaan, että kannustettaisiin työelämän ja opintojen joustavaan suorittamiseen, vinkkaa Hilkka Kemppi.

KUKA:
Nimi: Hilkka Kemppi
Syntymäaika- ja paikka: 19.05.1988 Asikkala
Nykyinen asuinpaikka: Asikkala/Helsinki
Koulutus: Restonomi (AMK), viittä vaille maisteri taidekasvatuksen pääaineesta
Motto: Olen tukevasti ilmassa.
Perhe: Vanhempani ja sisarukset ovat tärkeimpiä. Oma perhe löytyy kun aika on kypsä.
Lempiväri: Kummallisesti kodistani löytyy eniten raikkaan vihreitä asioita. Rakastan värejä ylipäätään.
Unelma: Haluan raivata tietä kaikille niille upeille nuorille lahjakkuuksille, jotka eivät ole vielä päässeet loistamaan. Suomessa on liikaa käyttämätöntä potentiaalia. Haluan tehdä sen olemalla joka päivä myös itse onnellinen – aivan kuten tähänkin asti.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s