Teema

Koulutus on Suomessa ihmisoikeus

koulutus (1)

Koulutus on kaikkien voimakkain ase, jota voimme käyttää muuttaaksemme maailmaa. Näin totesi Etelä-Afrikan presidentti ja rauhantaistelija Nelson Mandela 12 vuotta sitten. Tänä päivänä Mandelan viesti on ajankohtaisempi kuin koskaan.

Koulutuksen määrä on viimeisen sadan vuoden kuluessa kasvanut merkittävästi. Jonkinlainen koulutus on nykyisin pakollinen kaikille ihmisille useimmissa maissa oppivelvollisuuden yleistyttyä nopeasti 1900-luvun aikana.

Suomalainen koulutusjärjestelmä muistuttaa useimpia Euroopan unionin teollisuusmaita jakautuen peruskoulutukseen, toisen asteen koulutukseen ja korkeakoulutukseen.

Ennen ensimmäistä kouluvuottaan lapsella on myös oikeus maksuttomaan esiopetukseen, jonka järjestämisestä vastaavat kunnat. Vuoden 2015 alusta esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista. Sitä ennen esiopetukseen osallistui lähes jokainen lapsi.

Suomesta löytyy myös yksi OECD-maiden koulutetuimmista nuorista ikäluokista. 25-34 -vuotiaista yli 45 prosenttia on valmistunut keskiasteen koulutuksesta. Vastaava luku esimerkiksi Yhdysvalloissa on 35 prosenttia.

Sipilän hallitus lupaa kehittää osaamista ja koulutusta tulevan kolmen vuoden aikana 300 miljoonan euron kärkihankerahalla. Samalla ajanjaksolla opetuksesta, tieteestä ja kulttuurista leikataan 1 115 miljoonaa euroa.

Harvardin yliopiston vieraileva professori Pasi Sahlberg muistuttaa, että hyvinvointiyhteiskunnan rapautuminen on pahinta, mitä koulutukselle voisi tapahtua. Sahlbergin mukaan koulutus on Suomessa ihmisoikeus, eikä sen tasa-arvosta ole varaa tinkiä, jos Suomi haluaa pysyä koulutuksen kärkimaana.

Tuoreessa teoksessaan Suomalaisen koulun menestystarina – Ja mitä muut voivat siitä oppia (Into 2015), Sahlberg toteaa, että suomalaisen koulun tulisi perustua oppimisyhteisöön, joka saa kipinänsä oppilaiden yksilöllisistä kiinnostuksen kohteista, intohimosta ja luovuudesta.

Uusi kulttuuri haltuun

Vuonna 1945 perustetun YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon tehtävänä on myötävaikuttaa rauhan rakentamiseen, köyhyyden vähentämiseen, kestävään kehitykseen ja kulttuurienväliseen dialogiin edistämällä kansojen välistä yhteistyötä kasvatuksen, tieteen, kulttuurin ja viestinnän avulla.

Pakolaisaallon pyyhkäistessä myös Suomeen, kulttuurinen lukutaito ja vieraiden kulttuurien ymmärtäminen on tarpeen vauvasta vaariin.

Kulttuurien kohdatessa kohtaavat ihmiset. Kohdatessa vieraita henkilöitä arvioidaan toisen henkilön puheita ja tapoja. Aidossa kulttuurien kohtaamisessa on kyse rohkeudesta ja myönnytyksistä, itsensä ymmärtämisestä, rajoitustensa ja toisaalta mahdollisuuksien tiedostamisesta. Vieraan kulttuurin ymmärtäminen perustuu kulttuurien ja oman itsensä ymmärtämiseen. Tässä asiassa meillä jokaisella suomalaisella on vielä opittavaa.

TEKSTI: Mervi Mäki-Neste

Lue lisää koulutus-aiheesta Avain-lehdestä 3/2015

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s