Henkilö

Tuomo Puumala: Laadukas koulutus on Suomen menestymisen ydin

Tuomo_Puumala

Sivistysvaliokuntaa johtava kansanedustaja Tuomo Puumala on innoissaan tehtävästä, vaikka taloudelliset ajat ovat haastavat. Puumalan mukaan sivistyksen sektorilla on sopeuduttava uuteen aikaan.

KUKA:
Nimi: Tuomo Matti Oskari Puumala
Syntynyt: 03.04.1982 Kaustisella
Nykyinen kotipaikka: Kokkola
Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri
Perhe: Vaimo
Lempiväri: syvänvihreä (muuta ei voi keskustalaisena vastata)
Unelma: Olla onnellinen ja saada mahdollisimman moni muukin onnelliseksi.
Motto: Eteenpäin!

Kansanedustaja Tuomo Puumala on profiloitunut puolueessa sivistysosaajaksi. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi valittu Puumala toimi jo ensimmäisellä eduskuntakaudellaan sivistysvaliokunnan jäsenenä. Nyt Puumala johtaa 17-jäsenistä valiokuntaa, joka käsittelee muun muassa kasvatusta, koulutusta, tiedettä, taidetta, yleistä kulttuuritoimintaa, urheilua, nuorisotyötä, tekijänoikeutta ja opintotukea koskevia asioita.

–    Iso paletti pysyy hallinnassa kovalla työllä ja joukkuepelillä.  Meillä on valiokunnassa paljon hyviä tyyppejä ja huippuosaamista. Osaaminen pitää vain pystyä valjastamaan käyttöön. Vastuita pitää jakaa ja organisoida toimintaa. Olemme hyvällä tiellä, tuumii Puumala.

Puheenjohtajana hän aikoo uudistaa valiokunnan työtä esimerkiksi siten, että asiantuntijakuulemisissa painotetaan entistä enemmän arjen tuntemusta. Näin valiokunta saa tietoa suoraan ruohonjuuritasolta.

–    Tarkoitus on myös korostaa kulttuurin, liikunnan ja nuorison merkitystä. Perinteisesti ne ovat jääneet valiokunnan työssä vähän vaatimattomaan asemaan.

Maailma muuttuu jatkuvasti ja uudistustarve on valtava myös sivistyspolitiikan sektorilla.

–    Samaan aikaan talouden tiukka tilanne pakottaa tekemään säästöpäätöksiä. Vähemmällä pitäisi siis saada aikaan enemmän.

Opetus- ja kulttuuriministeriöltä leikataan tällä hallituskaudella 550 miljoonaa. Puumalan mukaan säästöjä pitää miettiä tarkkaan. Hän jaottelee säästöt kolmeen osaan.

–    Yksi on kuntatehtävien vähentäminen, kuten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen puolipäiväiseksi ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokonormien väljentäminen. Osa säästöistä tulee uudistusten kautta ja kolmanneksi leikkaukset kohdistuvat hanke- ja erityisrahoitukseen.

Säästöistä huolimatta koulutuksen kärkihankkeet, kuten perusopetuksen digiloikka ja oppimistapojen uudistus sekä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön lisääminen ovat saatava liikkeelle.

–    Digitalisaatioon ohjataan varoja hallituksen kärkihankkeesta. Uskon, että keskustalaisen viestintäministerin avulla onnistutaan myös ottamaan edistysaskelia laajakaistayhteyksien kuntoon laittamisessa.

Joustavasti työelämään

Sipilän hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on nopeampi siirtyminen koulusta työelämään.

Puumalan mukaan suurin haaste liittyy nuorten siirtymiseen kouluasteelta toiselle.

–    Saranavaiheisiin on panostettava aikaisempaa enemmän esimerkiksi paremmalla opinnonohjauksella ja valintakoeuudistuksilla. Oppilaitoksia voidaan kannustaa pitämään huolta opiskelijoidensa etenemisestä painottamalla rahoituksessa määräajassa valmistumista oppilaitoksessa olemisen sijaan.

Hallitusneuvottelujen aikana väläyteltiin myös ammatillisen perustutkinnon muuttamista kaksivuotiseksi tutkinnoksi nykyisen kolmen vuoden sijaan.

–    Jatko-opintokelpoisuus ja ammatillisen koulutuksen vetovoima pitää säilyttää, joten en näe mahdollisena keston rajaamista kauttaaltaan kahteen vuoteen. Jos oppilaitoksissa hyödynnettäisiin työviikkoa tehokkaammin ja lomia lyhennettäisiin, voitaisiin koulutuksen kesto saada keskimäärin jopa kahden ja puolen vuoden mittaiseksi, laskee Puumala.

Suomi on vuodesta toiseen ollut OECD-maiden toteuttaman PISA-tutkimuksen kärjessä. Tutkimuksessa mitataan 15-vuotiaiden koulutaitoja.

–    Meillä on hyvä perusta, jota päivittämällä pidämme koulutuksemme maailman huipulla. Yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä nostaisin opettajat, joiden täydennyskoulutukseen on panostettava. Tähän liittyvä kehittämisohjelma onkin lähdössä liikkeelle ja siihen on varattu rahoitus.

Hyvinvointia kulttuurista

Kulttuuri ja liikunta ovat niitä harvoja sektoreita, joihin ei kohdistu säästöjä seuraavan neljän vuoden aikana.

–    Suurimpana tulevaisuuden haasteena näen sen, miten ne saadaan liitettyä tiiviimmin osaksi hyvinvointipolitiikkaa. Liikunnan ja kulttuurin harrastamisen lisääminen on välttämätöntä, kun haluamme parantaa suomalaisten terveyttä ja alentaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.

Puumala korostaa, että kulttuurin rahoitusta voidaan vahvistaa tuomalla kulttuuri osaksi muita yhteiskunnan sektoreita. Yksi toimintaväline on prosenttiperiaate. Prosenttiperiaate on taidehankintojen rahoitusmalli, jossa noin prosentti rakentamisen kustannuksista sijoitetaan taiteeseen. Prosenttiperiaatteen laajennuksen tarkoituksena on vahvistaa jo saatuja positiivisia kokemuksia terveyden- ja sosiaalihuollon palveluissa.

–    Olen halunnut laajentaa ajatusta myös esittävään taiteeseen ja siihen, kuinka esimerkiksi pitkäaikaishoidossa olevat vanhukset pääsisivät nauttimaan kulttuurista entistä enemmän. Taiteella ja kulttuurilla on tutkitusti terveyttä edistävä vaikutus.

Ajoittain eri kulttuuritoimijat ovat nähneet erillisen kulttuuriministerin puuttumisen ongelmallisena. Kulttuuriministerin nimike oli voimassa vuodesta 1999 vuoteen 2007. Viimeksi tehtävää on hoitanut keskustalainen Tanja Karpela. Sittemmin kulttuuri on ollut sisällytettynä myös asunto- ja viestintäministerin sekä puolustusministerin salkkuun. Nyt Sipilän hallituksessa on opetus- ja kulttuuriministeri.

–    Tulevaisuus näyttää, onko toiseen salkkuun yhdistäminen hyväksi kulttuurille. Ministereiden laajoja vastuita pitää arvioida hallituskauden loppupuolella, erityisesti kansanvallan näkökulmasta, kysyy Puumala.

Tuomo Puumala harrastaa kulttuuria monipuolisesti. Hänelle kulttuuri on mainio keino rentoutua kiireisen arjen keskellä.

–    Luen kirjoja, katson elokuvia ja olen suorastaan intohimoinen teatterin suhteen. Kesäfestarit kuuluvat ohjelmistoon kansanmusiikista ja jazzista aina flow-festariin saakka. Taidenäyttelyissä, oopperassa ja baletissa käyn ainakin muutaman kerran keväällä ja syksyllä. Hienoja elämyksiä on mukava metsästää.

TEKSTI: Mervi Mäki-Neste

Lue lisää koulutus-aiheesta Avain-lehdestä 3/2015.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s