Blogi

Naisten koulutus on yhteiskunnallisena resurssina alihyödynnetty

Katainen Elsi

ELSI KATAINEN

#allmalepanel on kerännyt suosiota sosiaalisessa mediassa. Sivuston ajatuksena on merkitä häshtägillä kuvia seminaareista, paneeleista ja tilaisuuksista, joissa hyödynnetään vain miesten osaamista. Naurahdin aluksi kuville ja ajattelin, että sattumastahan kuvien tilanteissa täytyy olla kyse. Että ei ainakaan Suomessa naisia jätetä systemaattisesti ulos pöydistä, joihin syvällinen tieto pätevöittää.

Sitten ryhdyin kiinnittämään huomiota erilaisiin tilaisuuskutsuihin, joita kansanedustajille satelee. Alkoi hiljalleen ärsyttää. Lopulta suututti, kun erään tulevaisuuden osaamiseen ja vahvuuksiin perustuvan seminaarin ohjelma sisälsi yhdeksän puheenvuoroa. Kaikki miesten puheenvuoroja.

Olemme olleet kovasti onnellisia Suomessa siitä, että naisten osuus korkeakoulutetuista on kasvanut enemmistöksi. Olemme kiinnittäneet kuitenkin varsin vähän huomiota siihen, mitä näille koulutetuille naisille tapahtuu tutkinnon jälkeen. Koulutuksessa saavutettu tasa-arvo ei ole kääntynyt työelämän tasa-arvoisuudeksi.

Tutkimuksista on luettavissa, että sukupuoli määrittää edelleen hyvin vahvasti työelämään sijoittumista. Tilanteen epätasapaino keikahtaa valitettavasti naisten tappioksi, sillä miehet sijoittuvat koulutuksen päinvastaisesta tilanteesta huolimatta naisia selvästi paremmin työelämään. Yhteiskunnallisen asiasta tekee se, että kansantaloutemme menestys nojaa erittäin vahvasti osaamiseen ja siitä saatavaan lisäarvoon. Käytännössä olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa jatkuvasti yleistyvä asiantuntijatyö on muodostunut miesten työksi.

Miksi naisten asiantuntemus ei sitten kelpaa? Syitä on varmasti monia, mutta lainsäädäntötaustaisia tekijöitä ei voi ohittaa. Jo kauan on tiedetty, että äidin työnantajan vastatessa vanhemmuuden kustannuksista nuorten, lisääntymisikäisten naisten työllistyminen vaikeutuu. Me siis yhteiskuntana käytännössä hyväksymme sen, että koulutamme yhteisistä varoista naisia, joille sitten asetamme väestön jatkuvuuden näkökulmasta käsittämättömän työllistymisen esteen.

Tilanteen ratkaiseminen on haasteellista, sillä sukupuolten välistä koulutus- ja työelämätasa-arvoa käsittelevissä tutkimuksissa on myös varoitettu, että tasa-arvoa edistävät toimet kääntyvät pahimmillaan naisia vastaan. Esimerkiksi tasa-arvon nimissä luotua pitkien perhevapaiden järjestelmää hyödyntävät ennen muuta naiset, mikä aiheuttaa hidasteen taloudellista tehokkuutta ja tuloksellisuutta korostavassa työelämässä etenemiseen. Se ei kuitenkaan voi olla syy sille, että asiaa jäädään seuraamaan sivusta. Ajattelen siksi itse niin, että jos yhteiskuntasopimuksen jälkimainingeissa työnantajamaksuja helpotetaan, perhevapaiden kustannusten tasausta on vietävä samassa yhteydessä eteenpäin.

Yhteiskunnallisesta taustasta huolimatta kyse on voimakkaasti myös asenteista. Tässä asiayhteys palautuu miesten yliedustusta alleviivaavaan some-ilmiöön. On selvää, että naisten korkea koulutusaste on yhteiskunnallisena resurssina täysin alihyödynnetty. Mitä tiukemmaksi taloustilanne menee, sitä vähemmän meillä on alihyödyntämiseen varaa. Aiheeseen kannattaa tarttua naisten ja kansantalouden edun nimissä.

Elsi Katainen
Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja
kansanedustaja

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s