Pinnalla

Turvapaikanhakijat

Turvapaikanhakijat (1)

Syyrian sodan jatkuessa ja turvallisuustilanteen huonontuessa Afganistanissa ja Irakissa on Euroopassa ja Suomessa nähty tänä vuonna ennätyksellinen määrä turvapaikanhakijoita. Tilanne herättää paljon keskustelua, huolta ja kysymyksiä. Mitä turvapaikan hakeminen tarkoittaa ja miten prosessi toimii? Ylitarkastaja Iiris Hjelt Maahanmuuttovirastosta vastasi kysymyksiimme ja selvitti ajankohtaista asiaa.

Kuka?
Olen Iiris Hjelt, ylitarkastaja turvapaikkayksikössä Maahanmuuttovirastossa. Tehtäviini kuuluu kansainvälistä suojelua koskevien päätösten ja lausuntojen valmistelu ja esittely sekä turvapaikkapuhuttelut. Lisäksi tehtäviini kuuluu ulkomaalaislain mukaisten maassa oleskelua ja maasta poistamista koskevien päätösten valmistelu ja esittely.

Miten vuoden aikana muuttunut tilanne on vaikuttanut omaan työhösi?
Töitä on luonnollisesti enemmän ja meillä on myös pohdittu, miten saisimme prosessista niin tehokkaan ja nopean kuin mahdollista, pitämällä kuitenkin huolen turvapaikanhakijan oikeusturvasta. On kaikkien etu, että turvapaikanhakija saa päätöksen asiassaan mahdollisimman nopeasti. Itselleni yllätyksenä on tullut valtava median kiinnostus ja samalla myös ihan tavallisten ihmisten kiinnostus työtämme kohtaan. Kaikilla tuntuu olevan mielipide turvapaikanhakijoihin liittyen.

Millainen on tyypillinen turvapaikan hakija?
Ihan jo tilastollisesti tyypillinen turvapaikanhakija on nuorehko mies joko Irakista tai Somaliasta. Usein syy lähtöön on ollut kotimaan huono turvallisuustilanne ja joutuminen mahdollisesti ääriryhmien ’tähtäimeen’.

Mistä turvapaikanhakijat tulevat ja miten he päätyvät Suomeen?
Tällä hetkellä suurin osa Suomeen päätyvistä turvapaikanhakijoista tulee Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Turvapaikkaa Suomesta voi hakea ainoastaan olemalla itse fyysisesti Suomessa. Matkustaminen täytyy siis usein tehdä laittomasti, jos asianmukaisia matkustusasiakirjoja, kuten voimassa olevaa passia, ei ole olemassa. Suuri osa turvapaikanhakijoista käyttää salakuljettajien palveluita. Tämä on usein ainoa tapa päästä määränpäähän ilman passia. Samalla se on salakuljettajille bisnestä, jossa liikkuu paljon rahaa.

Miten turvapaikkaa haetaan ja miten hakuprosessi etenee?
Poliisi tai rajatarkastusviranomainen ottaa turvapaikkahakemuksen vastaan. Turvapaikkaa haetaan yksinkertaisesti henkilön omalla ilmoituksella. Hakuprosessi etenee niin, että ensimmäiseksi henkilö rekisteröidään turvapaikanhakijaksi. Tämän jälkeen poliisi tai rajatarkastusviranomainen selvittää kuulustelussa asianomaisen henkilöllisyyden, matkareitin ja -tavan. Lisäksi kuulustelussa selvitetään, että onko Suomi vai joku muu EU-maa vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä, eli otetaanko turvapaikkahakemus Suomessa käsittelyyn.

Mitä turvapaikanhakija tekee hakuprosessin aikana?
Oman kuulemani mukaan pahinta on odottaminen, milloin päätös oikein tulee. Ehkä tästä syystä useat turvapaikanhakijat haluavat tehdä töitä heti kun se on vain mahdollista. Jos turvapaikanhakijalla on mukana voimassaoleva matkustusasiakirja kuten passi, hän saa työnteko-oikeuden oltuaan 3kk Suomessa. Jos passia ei ole, työnteko-oikeuden saa oltuaan 6kk Suomessa. Muuten turvapaikanhakija viettää niin tavallista elämää kuin vain vastaanottokeskuksessa pystyy. Vastaanottokeskuksista riippuen ruoka valmistetaan joko itse tai sitten keskuksessa on ruokala. Suomen kielen tunneilla käydään myös mahdollisuuksien mukaan.

Onko turvapaikanhakijalla oikeus sosiaaliturvaan? Entä sosiaali- ja terveyspalveluihin?
Turvapaikanhakijalla ei ole oikeutta samanlaiseen sosiaaliturvaan kuin Suomen kansalaisilla tai oleskeluluvan jo saaneilla ja Suomessa kotikunnan omaavilla henkilöillä. Turvapaikanhakija saa hoitoa akuutteihin sairauksiin, laista löytyy maininta ’vähäisistä terveydenhuoltomenoista’. Vastaanottokeskuksissa on omat terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä. Terveydenhoitaja kartoittaa turvapaikanhakijoiden terveydentilan ja mahdollisen hoidon tarpeen ja sosiaalityöntekijä tarjoaa ohjausta ja tukea.

Mitä tapahtuu kielteisen päätöksen jälkeen?
Kielteisestä päätöksestä on oikeus valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen, joka päätöksellään päättää valituksen etenemisestä. Valitus voi edetä korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Vasta kun päätös on lainvoimainen, eli mahdollisesti kaikki valitusasteet on käyty läpi, tulee asiakkaan poistuminen eli käännyttäminen Suomesta ajankohtaiseksi. Kielteisessä päätöksessä on useimmiten annettu 30 päivän vapaaehtoisen paluun aika, eli henkilön täytyy poistua Suomesta kuukauden kuluessa. Kotimaahan paluuseen voi tietyissä tilanteissa saada myös taloudellista tukea.

Entä myönteisen päätöksen jälkeen?
Kun henkilö saa myönteisen päätöksen, eli oleskeluluvan Suomeen, alkaa kotikunnan etsiminen. Vastaanottokeskus auttaa oman kodin ja kunnan etsimisessä, tähän voi mennä pitkäkin aika. Uuden kotipaikan kunta tai kaupunki vastaa henkilön kotouttamisesta.

Mikä on SPR:n ja vapaaehtoisten rooli tässä tilanteessa?
SPR:n rooli on aiemmin ollut suuri vastaanottokeskusten ylläpitäjänä, mutta nyt SPR:n rooli on kasvanut vielä entisestään. SPR on pystynyt olemaan joustavasti ja nopeasti paikalla tarjoamassa akuuttia apua turvapaikanhakijoille perustamalla esim. hätämajoitusta. SPR:n etuna on sen ketteryys, ja juurikin vapaaehtoisten suuri määrä ja valmiustaso.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s