Blogi

Tehtäisiinkö yhdessä?

Katja

KATJA ASIKAINEN
Politiikan syyskauden käynnistyttyä olemme joutuneet harmiksemme todistamaan joitakin lyhytnäköisiä päätöksiä tasavallan hallituksen toimesta. Erityisen paljon porua syntyi, kun liikenne- ja viestintäministeriö päätti kohdistaa leikkaukset VR:n ostopalveluihin ja yhteiskuntasopimusta lähdettiin korvaamaan hallituksen omilla ratkaisuilla. Kaikki tietävät, että tekemättä ei voi jättää ja teoille kansalaiset ovat tukensa antaneet. Kuitenkin, varsin pian huomattiin, että päätöksien vaikutukset eivät olleetkaan kovin hyviä.

Poikittaisen junaliikenteen lakkauttaminen jättää useita kuntia kokonaan ilman raideyhteyttä. Ihmiset joilla ei ole mahdollisuutta oman auton käyttöön ovat pulassa ja aluetalouden menetykset ovat saatuja säästöjä suuremmat. Kiireen vilkkaa ratkaisuksi löydettiin raideliikenteen avaaminen kilpailulle. Toivotaan, että ratkaisu turvaa yhteydet kaikkialla Suomessa.

Työmarkkinauudistusten kohdalla ei huomattu ajatella tasa-arvovaikutuksia. Vuorotyötä tekevät ihmiset olivat joutumassa säästöjen kohteiksi, kokonaispalkkaa nauttivat eivät. Naisvaltaisilla aloilla olisi syntynyt pahimmillaan tilanteita, joissa yksinelävän ja vuorotyötä tekevän naisen elintaso olisi voinut romahtaa lisien leikkaamisen ja sairaslomakarenssin myötä. Reilummaksi vaihtoehdoksi etsittiin jälkikäteen lomarahojen leikkaaminen kaikilta palkansaajilta.

On hyvä, että hallitus kykenee tarkastelemaan päätöksiään jälkikäteen. Oltaisiinko virhearvioinneilta voitu kuitenkin välttyä?
Politiikan tekeminen vaatii parempaa ja ennen kaikkea läpinäkyvämpää valmistelua. Helposti kunnantalojen, ministeriöiden tai puoluetoimiston seinien sisältä asioita, ehkä pienessä kiireessä, tarkastellessa näkemykset jäävät yksioikoisiksi eikä rohkeutta tai aina edes osaamista kyseenalaistamiseen ole. Vaikutusarvioinnit esimerkiksi tasa-arvon tai aluetalouden kannalta eivät ole huuhaata, vaan ne lisäävät päätöksien oikeudenmukaisuutta ja vaikuttavat osaltaan parempien päätösten syntymiseen.

Toinen asia, jota hyvä politiikka tarvitsee, on hyvä johtaminen. Tutkitusti tuloksia syntyy, kun johtaminen motivoi jokaista osallistumaan. Avainsana on vuorovaikutus. Vuorovaikutteisessa johtamisessa koetaan arvostusta ja uskalletaan ilmaista ääneen ajatuksia ja tunteita. Vuorovaikutteiselle johtamiselle tyypillisiä piirteitä ovat esimiesten läsnäolo ja yhteisön jäsenten mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Jokaisella yhteisön jäsenellä on kokemus, että menestys on yhdessä rakennettua ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa.

Hallitustaipaleensa ajan Keskusta tarvitsee vuorovaikutusta. Mielipiteiden vaihtamiseen otollisia ”kokeilualustoja” ovat niin kuntien kuin maakuntien päättäjät sekä tietenkin omat puolue-elimemme. Niissä istuvia kansan valitsemia keskustalaisia päättäjiä on kuunneltava jo päätösten valmistelussa. Puolueen ohjelmatyötä tekemään on kutsuttava sisarjärjestöjen edustajia. On itseisarvoista, että jokaisella jäsenellä on Keskusta Oy:ssä samanarvoinen ääni.

Katja Asikainen

Keskustanaisten blogin vieraskynäteksteissä esitetyt mielipiteet ja näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä edusta Keskustanaisten virallista kantaa.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s