Blogi

Tasa-arvoinen yhteiskunta on miesten ja naisten

vesterinen_kuva1

EEVA VESTERINEN

Menneenä viikonloppuna saimme juhlia isäinpäivää poliittisesti hyvin hektisessä ilmapiirissä. Soten syntymistä verrattiin synnyttämiseen, kätilöitä kaivattiin apuun ja synnytyspolttojakin taisi tuntea meistä moni kun seurasimme uutisointia ja analysointeja aiheesta.

Kertaakaan aikaisemmin en muista että mikään poliittinen asia olisi lähes kävellyt jonkin juhlapäivän yli, niin kuin menneenä viikonloppuna tapahtui.

Isäinpäivän merkitys on moninainen. Useille se on Yhdysvalloista tuotu kaupallinen juhla, osalle, kuten itselleni, syvällisempi isien merkityksestä muistuttava perhejuhla.

Isänpäivä on lähtöisin Yhdysvalloista, jossa sitä on vietetty ensimmäisen kerran 5. heinäkuuta 1908. Ensimmäisen isänpäivän jälkeen isänpäivä oli pitkään juhla, jota ei vietetty yleisesti missään, mutta vuonna 1924 Yhdysvaltojen presidentti teki päätöksen, että isänpäivä on virallinen juhlapäivä, jonka jälkeen isänpäivän vietto alkoi leviämään hiljalleen ympäri maailmaa.

Isänpäivää vietettiin ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 1949, mutta vasta 1970-luvulta alkaen isänpäivä alkoi oleman niin vakiintunut, että sitä alettiin viettää yleisesti. Liputuspäiväksi se tuli vuonna 1987.

Äitienpäivän vieton historia juontaa juurensa 1870-luvulle kun Julia Ward Howe kirjoitti Äitienpäivän julistuksen. Julistuksessa kutsuttiin naisia käyttämään asemaansa äiteinä vaikuttaakseen yhteiskuntaan ja siten taistelemaan kaikkien sotien lopettamiseksi.Naisia kutsuttiin nousemaan epäoikeudenmukaisen sodan väkivaltaa vastaan rooleissaan vaimoina ja äiteinä, protestoimaan turhuutta vastaan, jossa heidän poikansa tappavat toisten äitien poikia.”

Meille Keskustanaisille miesten ja naisten asiat, isien ja äitien asiat niin juhlapyhinä, kuin niiden välilläkin ovat yhtä tärkeitä poliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa.

Näin isäinpäivän aikaan ajattelen, että me emme saa sulkea silmiämme miesnäkökulmalta kun osallistumme tasa-arvo-ohjelmien tekemiseen ja keskusteluun yhteiskunnassamme. Meidän tulee huolehtia omalta osaltamme että tasa-arvopoliittisessa keskustelussa myös miesnäkökulma tulee huomioiduksi, ei pelkästään sivulauseissa mainiten. Meille ihmisten tasa-arvo on tinkimätön asia.

Lainsäädäntö on yhteiskuntamme peruskallio. Miehiä syrjiviä lakeja tulee uskaltaa katsoa kriittisesti, tasa-arvolaki ja asevelvollisuuslaki kun asettaa miehet sukupuolen perusteella naisia huonompaan asemaan.

Ihmis- ja perusoikeuksia tulee kunnioittaa ja tähän tulee kiinnittää myös meidän Keskustanaisten erityistä huomiota. Miksi tyttöjen ympärileikkaukset tuomitaan, mutta poikien lääketieteellisesti tarpeettomia ei? Emmehän kampanjoi pelkästään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan, vaan muistamme myös että miesten kokema väkivalta on yhtä tuomittavaa?

Emmehän unohda että 80 % itsemurhista on miesten tekemiä. Yksinäisyys, työttömyys, työtapaturmat, lyhyempi elinikä, päihteiden väärinkäyttö, rikollisuus, asunnottomuus ja syrjäytyminen ovat nimenomaan miesten ongelmia yhteiskunnassamme. Huolehtiiko hyvinvointiyhteiskuntamme riittävästi miehistä ja panostetaanko näiden ongelmien ennaltaehkäisyyn riittävästi?

Kun keskustelemme koulutukseen liittyvistä kysymyksistä, muistammehan että peruskoulun päättävistä pojista joka kahdeksas ei osaa lukea kunnolla? Erityisesti Suomessa sukupuolten välinen ero oppimistuloksissa ja kouluviihtyvyydessä on poikkeuksellisen suuri. Poikien murrosikä alkaa keskimäärin myöhemmin ja koulujärjestelmämme ei ota huomioon tätä riittävällä tasolla. Koulutuksen pitäisi edistää tasa-arvoa ja tukea sitä että koulutuksen kautta myös työelämän jakautuminen miesten ja naisten aloihin pienenee.

Isien asema erotilanteissa saa minut kerta toisensa jälkeen pohtimaan yhdenvertaista vanhemmuutta. Usein erot ovat naisten käynnistämiä ja miesten turvaverkostot heikompia. Äitimyytti elää vahvasti viranomaisten käytännöissä ja asenteissakin. Lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa ei kunnioiteta riittävästi. Isille langetetaan liian usein maksajan rooli eikä vieraannuttamiseen osata eikä kyetä lainsäädännöllisestikään vielä puuttumaan riittävästi.

Näiden ajatusten myötä yhdessä kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa avoimin silmin.
Eeva Vesterinen, Vihti, Uusimaa
Keskustanaisten hallituksen jäsen

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s