Teema

Pakolaiskriisi on osa Turkin arkea

Turkki1

Reeta Paakkinen muutti liki kaksi vuosikymmentä sitten, 19-vuotiaana Turkkiin maallistuneen istanbulilaisperheen miniäkokelaaksi. Tänä päivänä nainen sukkuloi sujuvasti kahden maan ja kahden kulttuurin välillä. Toisessa kotimaassaan hän on nähnyt pakolaiskriisin monet kasvot.

Kuka suomalainen olisi valmis elämään telttaleirillä, pohtii toimittaja-kirjailija Reeta Paakkinen.

Muutama kuukausi sitten koko maailmaa vavahdutti valokuva Turkin rannalle huuhtoutuneesta Aylan-pojan ruumiista. Kuva kertoi karua kieltä pakolaiskriisistä.

Pitkiä aikoja Turkissa asunut Paakkinen on nähnyt pakolaiskriisin vaikutukset. Pakolaiskriisi on ollut osa Turkin arkipäivää jo yli neljän vuoden ajan.

– Turkissa on 25 pakolaisleiriä, joissa on tällä hetkellä vajaa 300 000 Syyriasta ja Irakista paennutta. Ihmiset pyrkivät pakolaisleireiltä eteenpäin, koska heillä ei ole tulevaisuudenvisiota.”

Turkissa pakolaiskriisin mittasuhteet ovat valtavat verrattuna muuhun Eurooppaan. Esimerkiksi syyskuussa 2014 muutaman päivän aikana maahan saapui kerralla yli 130 000 pakolaista, kun Isis hyökkäsi Syyriassa Kobanen kaupunkiin.

Suomeen tulleita pakolaisia on verrattu evakoihin. Karjalasta evakuoitiin talvisodan alkaessa yli 400 000 henkilöä muuhun Suomeen ja Lapin sodan tieltä evakuoitiin noin 170 000 henkeä.

– Evakot jaettiin perheisiin heti, mutta pakolaiset saattavat viettää elämästään viisi vuotta pakolaisleireillä, vertaa itsekin karjalaiset juuret omaava Paakkinen.

Myös Suomessa on väläytelty, että Suomi ja Euroopan unionin maat antaisivat lisää rahaa Turkille sijoitettavaksi pakolaisleireihin.

– Antaisitko sinä pois elämästäsi 10 vuotta pakolaisleireillä, missä et voi valita kuka asuu viereisessä teltassa. Mitkä ovat mahdollisuudet saada kunnon elantoa, elättää perhe ja mennä naimisiin, kysyy Paakkinen.

Hän muistuttaa, että suuri osa pakolaisista on aikuisia ihmisiä, jotka haluavat kouluttautua ja perustaa perheen.

Toisaalta Paakkinen näkee järkeä siinä, että pakolaiset haettaisiin suoraan leiriltä, mikäli se saataisiin todella onnistumaan. Tällä hetkellä todellisuus on toinen.

– Ehkä se antaisi tulevaisuudenvisiota leireillä oleville, että sieltä voi oikeasti päästä perustamaan uutta elämää, eikä kannata lähteä salakuljettajien kynsiin.

 

 Äidit tietävät kaiken

Ensimmäisen kerran Paakkinen muutti Turkkiin vuonna 1998. Lapsuudenhaaveissa puolestaan kangasteli Kreikka.

– Olin kirjoittanut lapsuuden ystäväkirjaan toiveammatikseni toimittajan, kirjailijan tai matkaoppaan. Meillä oli suomalais-kreikkalainen tuttavaperhe ja jo lapsena olin päättänyt muuttavani Kreikkaan, nauraa Paakkinen.

Matka vei opiskelemaan Englantiin, Kreikan ja Turkin nykyhistoriaa, politiikkaa ja kieliä King´s College Londonissa. Maisterintutkinnon hän suoritti London School of Economicsissa. Puolisonsa hän kohtasi New Yorkissa.

Paakkinen työskenteli Lontoossa Financial Times Business -lehtitalossa.

– Päivät olivat pitkiä ja palkka pieni. Työ koulutti tekijäänsä.

Paakkisen mieli haikaili takaisin Turkkiin ja hän sai työtarjouksen Hürriyet Daily News sanomalehdestä Istanbulissa.

Turkissa on 5,5 päivän mittainen työviikko ja ensimmäisenä työvuotena loma on viikon mittainen. Kesäloma on maksimissaan kolme viikkoa.

-Äitiysloma on neljä viikkoa, mutta sitä ollaan pidentämässä, laskee Paakkinen.

Turkissa miehet eivät pidä isyyslomaa. Maassa äidin rooli on vaativa ja arvostettu. Kotirouvina on kaksi kolmasosaa työikäisistä naisista.

– Kotirouvien elämää ei vähätellä. Kaikkien tiedossa on, että jos kotiäiti hoitaa kaikki kotiin liittyvät asiat, mitä häneltä odotetaan, työ vie paljon enemmän aikaa kuin työ kodin ulkopuolella.

Kotiäidiltä odotetaan täysiaikaista paneutumista perheen arjen pyörittämiseen. Naiset hoitavat usein myös perheen maksuliikenteen ja byrokratian ja jonottavat pankeissa ja virastoissa.

– Ihanteellinen kotiäiti Turkissa ei syötä perheelleen valmisruokia kuin satunnaisesti.

Naiset pitävät myös huolta perheen palkkapussista. Turkkilaisittain olisi varsin outoa, mikäli kotona lapsia hoitava nainen joutuisi pyytämään puolisoltaan rahaa uusia alusvaatteita tai kampaamokäyntiä varten.

– Naiset vetävät kulisseissa naruja ja päättävät, mihin rahat menevät.

Paakkinen muistuttaa, että Turkissa on paljon korkeasti koulutettuja naisia.

– Hengellisissä piireissä naiset nähdään kodin hengettärinä, mutta maallisissa piireissä naiset ovat töissä ja käyttävät paljon ulkopuolista apua.

Turkkilaisten keski-ikä on 31 vuotta, joten maahan ei ole odotettavissa eläkepommia seuraavien vuosikymmenien aikana.

 

Sukupolvet huolehtimaan toisistaan

Vuonna 2010 Paakkisesta tuli äiti. Äitiysloman jälkeen hän olisi halunnut palata töihin osa-aikaisena, mutta päätoimittajan vaihtumisen myötä tämä ei ollut mahdollista. Mikäli Paakkinen olisi palannut töihin, hänelle olisi jäänyt vain tunti yhteistä aikaa iltaisin pojan kanssa sekä yksi vapaapäivä viikossa.

Tällä hetkellä Paakkinen asuu poikansa Renen kanssa Järvenpäässä ja he matkustavat usein kahden maan väliä. Myös Renen isä käy säännöllisesti Suomessa. Viime kuukausien aikana Paakkinen on tarkastellut suomalaista yhteiskuntaa.

– Suomessa ollaan liian lyhytkatseisia. Isovanhempien olisi tärkeää hoitaa myös lastenlapsia, sillä vanhuspalveluja ei tulla lisäämään ja vanhukset tulevat olemaan alakynnessä. Apu voisi sitten tarvitessa tulla vastavuoroisesti lapsenlapsilta. Valtio ei korvaa ihmistä.

Turkissa ei ole lapsilisäjärjestelmää. Omaishoidon tuki on puolestaan samalla tasolla kuin Suomessa.

– Valtion koulu on ilmainen, mutta yksityiset koulut maksavat 1 000 euroa kuukaudessa. Turkissa asuu paljon suomalaisia, mutta moni heistä palaa takaisin Suomeen lasten aloittaessa koulun.

Kiristyneestä sisäpoliittisesta tilanteesta huolimatta Paakkinen suosittelee Turkkia maasta kiinnostuneille.

– Turkki on valtava maa ja toisella puolella maata ei ole mitään hätää. Kannattaa kuitenkin välttää isoja joukkotapahtumia sekä mielenosoituksia ja matkoja Syyrian ja Irakin vastaiselle rajalle, vinkkaa Reeta Paakkinen.

 

TEKSTI: Mervi Mäki-Neste                  KUVA: Reeta Paakkinen

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s