Teema

Saamelaiset peräävät ihmisoikeuksiaan

Beautiful winter sunrise in the mountains. Dramatic red  sky

Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Suomessa heitä asuu noin 6 000. Monelle suomalaiselle saamelaiset näyttäytyvät sketsien kohteina tai söpöinä matkailumaskotteina.

Saamelaiset ovat olleet erityisesti 1980-luvulta lähtien virallisesti arvostettu ja hyväksytty vähemmistö Suomessa, vuodesta 1995 myös alkuperäiskansa kansainvälisten suositusten mukaisesti. Kansainvälinen työjärjestö ILO hyväksyi alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan sopimuksen jo vuonna 1989. Suomi ei ole edelleenkään ratifioinut sopimusta. Sopimus edellyttäisi valtiolta konkreettisia toimia saamelaisen elämäntavan eli kielen, kulttuurin ja toimeentulon turvaamiseksi. Suurimmaksi kiistakapulaksi on noussut saamelaisen määritelmä sekä se, mitä saamelaisten oikeus kotiseutualueensa maa- ja vesialueisiin käytännössä tarkoittaisi.

Suomen saamelaisalue kattaa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Lapin paliskunnan alueen Sodankylän kunnassa. Suomen noin 6 000 saamelaisista noin puolet puhuu saamelaiskieliä äidinkielenään. Nykyään huomattava osa Suomen saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella, esimerkiksi Helsingissä on suhteellisen suuri ja aktiivinen saamelaisvähemmistö. Saamelaiskäräjien mukaan saamelaisia asuu kaikkiaan 230 kunnassa Suomen 336 kunnasta.

Saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtolan lokakuun alussa ilmestynyt teos Saamelaiskiista selvittää kattavasti, millaista taistelua saamelaisten ympärillä käydään ja millaisia saamelaisuuteen liittyviä mielikuvia kiistassa käytetään aseina. Samalla teos oikoo saamelaisiin liittyviä väärinkäsityksiä.

– Saamelaisten aseman kehittäminen alkuperäiskansana tarkoittaisi laajempia kuin kielellisiä oikeuksia ja koskisi esimerkiksi vahvempaa roolia maankäytön hallinnoinnissa. Tämä on herättänyt voimakasta vastustusta erityisesti paikallisella ja alueellisella tasolla, sanoo Lehtola.

Alkuperäiskansalla tulisi olla vahvempi oikeus neuvotella valtion kanssa kaikista itseään koskevista hankkeista. Lehtolan mukaan alkuperäiskansalle kuuluva itsemääräämisen oikeus jäi eduskunnan keskusteluissa kokonaan vaille ymmärrystä.

Tunkua saamelaiskäräjille

Saamelaisten oikeudet kulttuuriseen itsehallintoon ovat alkaneet toteutua viime vuosikymmeninä, mutta samalla ne ovat herättäneet vastustusta Lapissa.

– Keskustelu alkuperäiskansalle kuuluvista oikeuksista ovat synnyttäneet kiistan, jossa monet lappilaiset ovat alkaneet vaatia jäsenyyttä saamelaiskäräjillä historiallisten asiakirjojen pohjalta. Saamelaiseen sukuun synnytään eli henkilö saa identiteetin osana saamelaista sukua.

Saamelaisten kannalta kiista perustuu epäonnistuneeseen lainsäädäntöön, sillä vuoden 1995 saamelaiskäräjälakeihin lisätty saamelaismääritelmän kohta ei vastaa saamelaisten omaa käsitystä. Verrattuna aiempaan lainsäädäntöön, jossa määritelmä oli laajassa mielessä kieliperustainen, uudessa laissa saamelaiseksi pääsi jokainen, joka pystyi löytämään yhdenkin esi-isän lapinkylän osakkaana jopa satojen vuosien takaa.

– Saamelaisten mielestä saamelaisuuden määrittelykysymys hallitsee liikaa keskustelua. He keskustelisivat mieluummin kielestä ja vahvana elävästä taiteestaan. Saamelais-suomalaisen kulttuuriperinnön tulisi voida nauttia omaa arvostustaan ilman saamelaisuuden kyseenalaistamista, kiteyttää saamelaisten toiveet Veli-Pekka Lehtola.

Lisää tietoa saamelaisista:

Lehtola Veli-Pekka: Saamelaiskiista, Intokustannus, 2015.
Lehtola Veli-Pekka: Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide, Kustannus-Puntsi, 2015.

 

TEKSTI: Mervi Mäki-Neste

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s