Teema

Turvapaikanhakijat muokkaavat väestön asenteita

Kun 3 200 asukkaan kuntaan tulee nopealla aikataululla noin 200 asukkaan vastaanottokeskus, ei kaikki suju kuin tanssi. Lappajärvellä vastaanottokeskus perustettiin kylpylä Kivitipun tiloihin.

Suomessa pakolaiskriisin vaikutus alkoi näkyä elokuussa 2015 hurjasti nousseina turvapaikanhakijamäärinä. Lappajärvi oli ensimmäisenä Etelä-Pohjanmaalla selvittämässä mahdollisuutta perustaa vastaanottokeskus kuntaan. Alun perin ajatus oli perustaa keskus kunnan tyhjillään oleviin toimitiloihin ja vuokra-asuntoihin yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa. Kunnassa haluttiin olla kantamassa korsi kekoon pakolaiskriisin hoidossa. Lisäksi ajateltiin, että toiminnalla voitaisiin saada piristystä ikääntyvään, noin 50 henkilöllä per vuosi vähenevään kuntaan.

Kansalaiskeskustelu kävi alusta pitäen kuumana sosiaalisessa mediassa. Keskustelussa päästiin täysin uusille kierrosluvuille, kun paikkakunnan ylpeys ja alueen matkailuveturi, kylpylä Kivitippu ilmoitti suunnitelmistaan muuttaa toimintansa vastaanottokeskukseksi.

Vaikka suhtautuminen turvapaikanhakijoihin jakoi voimakkaasti kuntalaisia, jopa perheitä – yksimielisyys vallitsi siitä, että Kivitippu haluttiin pitää matkailukäytössä. Pian kävi kuitenkin selväksi, että Kivitipulla ei ollut taloudellisen tilanteensa vuoksi muuta mahdollisuutta kuin jatkaa toimintaansa vastaanottokeskuksena. Kivitipun suunnitelmien edettyä kunta luopui omista kaavailuistaan perustaa vastaanottokeskus.

Railakkaan keskustelun lisäksi reagointi sai osin voimakkaitakin piirteitä ja muutamia luottamushenkilöitä uhkailtiin. Lisäksi kerättiin vastaanottokeskuksen perustamista vastustava adressi ja tehtiin kuntalaisaloite kunnanjohtajan erottamiseksi. Ympäristön kiinteistönomistajat ilmaisivat huolensa kiinteistöjen arvon alenemisesta.

 

Arjen askareet rytmittävät

Muutos oli merkittävä myös kylpylän henkilökunnalle. Monen työura oli kestänyt koko kylpylän olemassaoloajan. Kivitipussa vuodesta 1997 työskennelleen Päivi Angerviston mukaan toiminnan vaihdoksessa tunnelma oli aluksi ahdistava, jännittynyt ja pelokas.

– Muutos oli niin suuri ja vieras. Koska vaihtoehtoja ei ollut, oli pakko asennoitua uuteen tilanteeseen. Kun maahanmuuttajat sitten saapuivat taloon, kaikki ennakkoluulot ja pelot hävisivät. Kaikki asukkaat ovat tavallisia perheitä, äitejä ja isejä lapsineen. Lapset yhdistävät, he sulattavat sydämet.

Kylpylä aloitti vastaanottokeskustoiminnan lokakuun puolivälissä. Marraskuun alussa Kivitipussa oli 225 turvapaikanhakijaa, joista lapsia 101. Suurin osa asukkaista on Irakista ja Iranista sekä muutamia perheitä Jemenistä ja Afganistanista.

Uudessa vastaanottokeskuksessa arki alkaa pikkuhiljaa asettua uomiinsa. Asukkaat osallistuvat talon arkipäivän töihin sisällä ja ulkona. Lapsille on ohjattua vapaa-ajan toimintaa. Peruskouluikäisten lasten valmistava opetus alkoi kunnassa joulukuun alussa. Ryhmät aloittivat toimivien koulujen yhteydessä.

Asia on alkanut asettua uomiinsa myös kuntalaisten keskuudessa. Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto ovat tehneet yhteistyötä vastaanottokeskuksen kanssa aktiivisesti alusta lähtien. Vaikka vastaanottokeskuksen paikkakunnalle tulo on ollut paikkakunnalle kipeä ja mielipiteitä jakava asia, myös yhteishenkeä ja auttamishalua on löytynyt. Entisen kylpylän kabinetit ovat täyttyneet lahjoitetuista vaatteista ja tavaroista.

– Kivitipussa ja koko Järviseudulla vallitsee auttamisen halu, se on saatu huomata lahjoituksista sekä vapaaehtoistyöntekijöistä, toteaa Päivi Angervisto.

 

TEKSTI: Sari Kujala.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s