Teema

Vihapuhe vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua

speak bubble

Vihapuhe on luonut internetin keskustelualustoista gladiaattoreiden taisteluareenoita. Euroopan historia antaa viitteitä vihapuheesta vuosikymmenien takaa, mutta nyt se on rantautunut myös tavallisten ihmisten arkeen. Kuka enää uskaltaa olla mukana politiikassa tai yleisessä keskustelussa?

Vihapuhe on Euroopan neuvoston ministerikomitean määritelmän mukaan ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista vihaa, joka perustuu suvaitsemattomuuteen.

Suomalainen lainsäädäntö ei ole ainakaan toistaiseksi määritellyt vihapuhetta. Rangaistava vihapuhe loukkaa kunniaa, kiihottaa kansanryhmää vastaan tai sisältää laittoman uhkauksen.

-Vihapuhe on liukuva käsite ja sitä esiintyy tietoverkossa ja verkon ulkopuolella. Useimmiten se kohdistuu rodullisiin vähemmistöihin, sukupuoleen, seksuaalivähemmistöihin ja enemmän naisiin kuin miehiin, sanoo yhteiskuntatieteiden tohtori, tutkija Reeta Pöyhtäri.

Pöyhtäri julkaisi kolme vuotta sitten yhdessä Paula Haaralan ja Pentti Raittilan kanssa kirjan Vihapuhe sananvapautta kaventamassa.

-Tuolloin vihapuheen kasvamisesta oli olemassa heikkoja signaaleja. Aikaisemmin kaikki vihapuhe ei päätynyt julkisuuteen, eikä siitä jäänyt mitään jälkiä.

Helsingin poliisilaitoksella henkilösuojauksen toimintayksikössä työskentelevän ylikomisario Marko Pokan mukaan vihapuhe alentaa kynnystä viharikoksen tekemiseen.

-Vihapuheen kohteen kannattaa tehdä rikosilmoitus, vinkkaa Pokka.

Pokka laskee, että vuonna 2014 poliisille tehtiin hyvän maun rajat ylittävästä internetkäyttäytymisestä 14 000 ilmoitusta.

-Erilaisten keskustelupalstojen ylläpitäjillä on mahdollisuus nähdä, mistä ip-osoitteista viestit tulevat. Osalla kirjoittajista on mielenterveysongelmia, joihin pitäisi puuttua toista kautta. Jotkut taas kirjoittavat huvikseen, miettimättä kirjoittamisen mahdollisia seuraamuksia.

-Toivon, että myös poliitikot ja kansanedustajalaitos miettivät, miten asian kanssa lähdetään eteenpäin. Tulevaisuudessa vihapuheella voi olla oma rikoslaki, arvioi Marko Pokka.

Politiikka on vahvojen ihmisten laji

Tahdon 2013-kampanjaa vetänyt ja viime eduskuntavaaleissa Vihreiden kansanedustajaksi valitun Ozan Yanarin kampanjapäällikkönä toiminut Milla Halme on kokenut omakohtaisesti, kuinka vihapuhe vaikuttaa poliittiseen toimintaan.

-Tahdon-kampanja sai hyvin vähän vihapalautetta. Kampanjaan liittyneiden julkisten esiintymisteni jälkeen sain henkilökohtaista palautetta, joka kohdistui muun muassa rintoihini.

Ennen kampanjan käynnistymistä Halme laittoi kotiosoitteensa ja oman puhelinnumeronsa salaisiksi. Kampanjan aikana hän sai esimerkiksi Raamatun lauseita työpaikalleen.

Vuoden 2015 eduskuntavaalien aikaan MV-lehti teki artikkelin Ozan Yanarista. Artikkeli tukki Facebookin ja Yanaria ja hänen puolisoaan uhkailtiin.

14-vuotiaana Suomeen muuttanut Yanar on syntynyt Turkissa.

-Suomessa saa olla homo, kunhan ei ole ulkomaalaistaustainen, summaa Halme kokemuksiaan.

Halme kysyykin, että kuka saa käyttää ääntään yhteiskunnassa tai pitää vaikkapa blogia.

-Mikäli haluaa toimia politiikassa, pitää olla hirveän rohkea luonne. Herkät ihmiset vaiennetaan ja huonompaa suomea kirjoittavien ja puhuvien yhdyssanavirheet saattavat ärsyttää muita.

Vihapuhetta voi joutua vastaanottamaan monien eri foorumeiden välityksellä aivan tuntemattomilta ihmisiltä.

-Yanarin eduskuntavaalikampanjan aikana saimme loppumetreillä tuhansia viestejä päivässä. Vastaavissa tilanteissa ihminen saattaa ryhtyä pelkäämään tosielämän kohtaamisia, kun hän ei tiedä, onko tilaisuuteen tullut henkilö sama, joka on esittänyt uhkauksia internetin välityksellä, sanoo Milla Halme.

 

Vihapuhe vaarantaa oikeuden mielipiteisiin

Sinebrychoff latasi toukokuussa 2015 Suomi-Venäjä jääkiekko-ottelun alla yhteisöpalvelu Facebookiin kuvan, ballerina-asuisesta Venäjän jääkiekkomaajoukkueen pelaajasta Jevgeni Malkinista. Kuvan alaosassa oli teksti: Tervetuloa tytöt! Kohta nähdään!

Sini Korpinen ja Samuli Suonpää kritisoivat kuvaa yhteisöpalvelu Twitterissä. Kritiikki kohdistui siihen, että tyttöä käytettiin kuvassa heikkouden synonyyminä.

Sinebrychoff pahoitteli kuvaa ja poisti sen. Sini Korpinen joutui vihakampanjan kohteeksi.

Emmi Nuorgam kritisoi blogissaan joulukuussa 2015, kuinka Anttila mainostaa internetsivuillaan tytöille suunnattuja leluja.

Nourgam joutui nettivihan kohteeksi ja vihaviestejä tulvi muun muassa Facebookilla, tekstiviesteillä ja sähköpostilla. Läski, idiootti ja mielisairas olivat Nuorgamiin kohdistuneista nimityksistä lievimpiä.

Sosialidemokraattiset opiskelijat (SONK ry) julkaisi avoimen kirjeen, jossa kehotettiin MV-lehden ja Uberuutisten sivustoilla mainostavia yrityksiä luopumaan mainonnastaan. Kirjeen seurauksena erityisesti SONKin puheenjohtaja Hanna Huumonen joutui nettivihan kohteeksi.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb sai kolajuomaa päälleen tamperelaisessa kauppakeskuksessa marraskuussa 2015. Tapaus kirvoitti kommentteja myös sosiaalisessa mediassa. Kommenteissa toivottiin muun muassa, että kolajuoman tilalla olisi ollut ulostetta.

 

Vihapuheen kemia

Vihapuhe on loukkaavaa puhetta tai ilmaisua, joka rajoittaa kohteensa oikeutta olla, tulla kuulluksi ja kuulla sellaisena kuin on.

  • Vihapuhe ei ole sama asia kuin vihainen puhe. Vihapuhe voi olla rauhalliseen ja asialliseen sävyyn jäsenneltyjä yleistäviä mielipiteitä tai ilmaisua, joilla pyritään antamaan alentava, stereotyyppinen tai uhkaava kuva tietystä ryhmästä.
  • Vihapuhe loukkaa ja satuttaa kohdettaan, myös toisintaa ja vahvistaa yhteiskunnassa vallitsevaa eriarvoisuutta. Vihapuheilla luodaan pelkoa ja pelon ilmapiiri.
  • Vihapuhe voi olla myös suoranaista uhkailua tai väkivaltaan ja vihaan yllyttävää ilmaisua, joka vakavimmillaan on rikoksena tuomittava teko.

(Lähde: http://www.eivihapuheelle.fi)

 

Tekstit perustuvat Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä 7. helmikuuta järjestettyyn Keskustanaisten pääsihteeri Kirsi Marttisen vetämään keskusteluun Politiikan käytöstavat: vihapuhe ja – teot hallintaan. Keskustelijoina olivat YTT, tutkija Reeta Pöyhtäri, poliittisen vaikuttamisen koordinaattori Milla Halme ja ylikomisario Marko Pokka.

TEKSTIT: Mervi Mäki-Neste

KUVA: http://cliparts.co/clipart/85270

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s