Blogi

Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi

seijakuikka (1)

SEIJA KUIKKA

Kansallista veteraanipäivää vietetään Suomen sotaveteraanien kunniaksi 27.huhtikuuta.

Sain kunnian viedä kotikaupunkini tervehdyksen paikalliseen juhlaamme. Alueellamme on vielä 167 tunnuksen omaavaa veteraania. Koko Suomessa heitä on noin 26000. Keski-ikä veteraaneilla on yli 90 vuotta. Veteraaneja ja sodan kokenutta sukupolvea on kiittäminen siitä, että meillä on itsenäinen Suomi. He ovat luoneet pohjan sille, että Nälkämaasta on kehittynyt se hyvinvointiyhteiskunta, jossa nyt elämme. Yhteiskunta on käynyt läpi erilaisia murroksia ja edelleenkin varsinkin työelämässä on muutoksia käynnissä. Digitalisaatio ja automaatio vaikuttaa vallankumouksellisesti teollisuudessa: perinteisiä työpaikkoja häviää, uusia syntyy tilalle. Data, tekoäly ja teknologia valjastetaan lisäämään hyvinvointia ja uusia sovelluksia. Vaikka Suomen sijoitus kansainvälisissä vertailuissa esimerkiksi teollisuusrobottien hyödyntämisessä onkin melko heikko, emmekä voi vielä haaveilla robotisaatiokehityksen kärkimaan paikkaa, niin ohjelmistojen kehittämiseen meillä on huippuosaamista.

Digitalisaatiosta, tekoälystä ja teknologiasta haetaan ja saadaan apua monella saralla, mutta pelastaako se meidän hyvinvointiyhteiskuntamme? Julkiset menot ovat kasvaneet huimasti. Varsinkin sosiaali- ja terveyspalveluissa teknologian kehittyminen on tuonut lisää kustannuksia vaikka päinvastaiseen on pyritty. Palveluja ei juurikaan ole pystytty vähentämään vaan tässäkin kehitys on ollut toisen suuntainen. Palvelujen tarve on lisääntynyt ja yksi keskeinen tekijä on väestömme ikärakenne. Yli 65 vuotiaiden määrä kasvaa jyrkästi vuoteen 2030 saakka ja sen jälkeen kasvu hieman tasoittuu. Paljon puhutaan huoltosuhteesta ja siitä, että tekeviä käsiä tarvitaan. Teknologian ja ihmiskäsien yhteensovittamista vielä tarvitaan!

Maahanmuuton myönteinen hoito on investointi tulevaisuuteen

Maahanmuuttajien ikärakenne poikkeaa voimakkaasti kantaväestömme ikärakenteesta. Tämä on joissakin kunnissa nähty mahdollisuutena muuttaa heikkoa huoltosuhdetta ja saada tekeviä käsiä lisää.

Minulla oli mahdollisuus viime viikolla osallistua CEMR ( the Council of European Municipalities and Regions) konferenssiin Nikosiassa, jossa yhden paneelikeskustelun aiheena oli maahanmuuttajien integraatio paikallisella tasolla. Paneelissa nousi selvästi esiin se, että pakolaisista on vastaanottavalle kunnalle taloudellista hyötyä, jos kotoutus onnistuu nopeasti ja tehokkaasti. Pakolaisten taidot tulee hyödyntää. Ranskan ” Guide of good practices for towns” joka auttaa kuntia niiden alkaessa vastaanottamaan pakolaisia, on yksi esimerkki hyvistä käytänteistä, joista paneelissa kuulimme.

Kuulimme myös, että Euroopan Neuvoston Intercultural Cities tukee kaupunkeja tekemään monikulttuurisuudesta myönteisen asian ja hyötymään siitä. http://www.coe.int/interculturalcities. Irina Guidokova Euroopan Neuvostosta kertoi, että verkostossa on 100 kaupunkia, mutta ei vielä suomalaisia. Mm. Manheimin pormestari, Strassbourgin apulaispormestari ja Ruotsin Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Lena Micko kertoivat kaupunkien poliittisesta tahdosta ja hyvin monipuolisista tavoista lisätä monikulttuurisuutta myönteisesti.  Näistä muiden maiden ja alueiden kokemuksia kannattaa punnita, ja hyviä käytänteitä jakaa maiden ja alueiden välillä.

Erityisesti maahanmuuttajanaisten asemaa on parannettava.  Naisten kielitaidon, kouluttamisen, ja työelämään pääsyn nopeuttaminen auttaa koko yhteisöä. Maahanmuuttajien kotoutuminen uuteen kotimaahansa ja kotikuntaansa palvelee koko yhteiskuntaa ja ennen kaikkea yksilöä itseään ja hänen lähipiiriään.

 

Seija Kuikka,
Keskustanaisten hallituksen jäsen,
Etelä-Savon Keskustanaisten puheenjohtaja

 

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s