Henkilö

Osaavaa naisenergiaa tarjolla puoluejohtoon

Keskustan puoluekokouksessa valitaan puheenjohtajan rinnalle kolme varapuheenjohtajaa ja puoluesihteeri. Näitä tehtäviä tavoittelee seitsemän asiantuntevaa ja osaavaa naista.

Ehdolla varapuheenjohtajaksi

1. Mitä tasa-arvokysymyksiä nostaisit esille Keskustan varapuheenjohtajana?
2. Valitse suosikkitoimenpiteesi hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta. Perustele valintasi.

HannaKaisaHeikkinen2
Hannakaisa Heikkinen
42 vuotta
TtM, maatalousyrittäjä, kansanedustaja
Kiuruvesi

Hannakaisa on tarmokas, innostuva ja innostava. Hän laittaa itsensä peliin oikeiksi kokemiensa asioiden puolesta. Hän on yhteistyön rakentaja, joka haluaa, että ihminen kokee tulleensa kuulluksi. Ennen kansanedustajuutta Hannakaisa työskenteli vanhusten hoivatyössä 10 vuoden ajan.

1. Alueellinen tasa-arvo: elämisen mahdollisuudet on taattava joka puolella Suomea.
Työelämän tasa-arvokysymykset: sukupuolikysymykset ja ikäsyrjinnän kitkeminen.
Sukupuolten ja sukupolvien tasa-arvon turvaaminen Keskustan ehdokaslistoilla kaikissa vaaleissa. Mitä monipuolisemmin on erilaisia ehdokkaita, sitä paremmin Keskusta menestyy.

2. ”Työn ja perheen yhteensovittamista sujuvoitetaan vahvistamalla perheystävällisiä käytäntöjä työpaikoilla.” Suomalaisten perheiden mahdollisuus ja halu tehdä lapsia on keskeisessä roolissa huoltosuhteen ja sitä myöten myös kansantalouden kehittymisen kannalta. Keskusta haluaa, että jatkossakin perheet itse voivat määritellä heille sopivimman ratkaisun lasten hoidon ja työelämään osallistumisen kannalta. Yhteiskunnan tehtävä on tarjota erilaisille perheille sopivat vaihtoehdot. Perheystävällisten käytäntöjen vahvistaminen työpaikoilla mahdollistaa paremmin molempien vanhempien osallistumisen lastenhoitoon.

hannahuttunen2
Hanna Huttunen
47 vuotta
metsätalousinsinööri, yrittäjä, viljatilan emäntä
Outokumpu

Hanna on toiminut yrittäjänä 23 vuoden ajan. Hän johtaa puhetta Outokummun kaupunginvaltuustossa ja Pohjois-Karjalan maakuntahallituksessa. Tarmokas Hanna on myös Pohjois-Karjalan Keskustan puheenjohtaja ja Keskustan puoluehallituksen jäsen.

1. Keskustan naiskannatuksen nostamiseksi keskustan on saatava listoillensa ehdokkaaksi riittävästi myös naisia. Tämän on toteuduttava kaikissa vaaleissa ja kaikissa vaalipiireissä. Myös tasa-arvoasioiden etenemisen kannalta on tärkeää, että kentän ääni tulee voimakkaasti kuulluksi uusien naiskannattajien toimesta. Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä on huolehdittava naisvaltaisen julkisenalan työehtojen oikeudenmukaisuudesta.

2. ”Hallitus parantaa naisten ja miesten mahdollisuuksia sovittaa yhteen työtä ja perhe-elämää eri elämänvaiheissa ja vähentää työnantajille aiheutuvia perhevapaakustannuksia.” Työn ja perheen yhteensovittamista sujuvoitetaan vahvistamalla perheystävällisiä käytäntöjä työpaikoilla (Osana Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma -kärkihanketta, STM, TEM).  Lisäksi naisten tasa-arvoista kohtelua ja työllistymistä edistetään tasaamalla perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia 2 500 euron kertakorvauksella. (STM, TEM)

Mielestäni työajan joustot ja esimerkiksi työaikapankkikäytäntö ovat niin ruuhkavuosia elävän työntekijän kuin ammattitaitoista ja motivoitunutta työntekijää arvostavan työnantajan yhteinen etu. Rahallisella korvauksella on puolestaan sukupuolien välisiä eroja tasaava vaikutus varsinkin uusia työntekijöitä palkattaessa.

anne2
Anne Kalmari
48 vuotta
MMM, maatalousyrittäjä, kansanedustaja
Kivijärvi

Anne on peloton nainen periferiasta, maaseudun ja suomalaisen ruoan puolustaja. Hän on kolmannen kauden kansanedustaja ja kahden opiskelijan äiti. Anne on myös toiminut puolisonsa kanssa sijaisvanhempana.

1. Vanhemmuuden kustannuksia tulee jakaa tasaisemmin. Työnantajia pelottaa työllistää synnytysikäisiä naisia vakituiseen työhön. Ratkaisu on vanhemmuuden kustannusten jakaminen kaikkien eli työnantajien, työntekijöiden ja yhteiskunnan kesken. Tähän ollaankin hakemassa ratkaisua. Se rohkaisisi antamaan lisää työtä naisille, parantaisi tasa-arvoa ja toki ennen kaikkea parantaisi naisten asemaa työmarkkinoilla.  Vauvan syntymisestä aiheutuvat kustannukset äidin työnantajalle ovat keskimäärin 12 000 euroa. Tämä on iso este nuorten naisten vakituiselle työllistymiselle ja valtava rasite naisvaltaisille aloille ja pienyrittäjille henkilökunnan palkkaamisessa.

Raskauden ajan sairauspoissaolot, äitiyslomalla kertyvät lomarahat sekä sairaan lapsen hoitokulut kaatuvat äidin työnantajan piikkiin. Se pistää työnantajan varovaiseksi. Mielestäni on aika taata nuorille naisille ja miehille – tulevaisuuden kasvun tekijöille – yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä. Minulle yhtä tärkeää kuin sukupuolten välinen tasa-arvo on alueiden välinen tasa-arvo. Jokaisella ihmisellä pitäisi olla tasa-arvoinen mahdollisuus päättää siitä, missä asuu eli työtä olisi oltava tarjolla myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Maaseudulle rakentamista tulee helpottaa ja säilyttää kohtuulliset palvelut maaseudulla. Hallinnon hallittu hajauttaminen tasaisesti koko Suomen kattavasti lisää vireyttä maakuntiin ja samalla vältytään infrastruktuurin rakentamisesta kahteen kertaa.

Kolmantena tärkeänä asiana pidän samapalkkaisuutta ja yli 50-vuotiaiden naisten aseman parantamista työmarkkinoilla. Lainsäädännölläkin tähän voi vaikuttaa, mutta suurimmalla vauhdilla samapalkkaisuus ja kokeneempien naisten arvostaminen etenee, jos työmarkkinajärjestöt suostuvat nostamaan palkkatasa-arvon ja iäkkäämpien naisten syrjimisen ehkäisyn työehtoneuvottelujen tavoitteeksi, tähän aion vaikuttaa. Hoitovapaiden ja pätkätöiden vaikutukset ulottuvat pitkälle vanhuuteen asti alempina eläkkeinä. Lakisääteiset naiskiintiöt johtokunnissa ja hallituksissa lisäisivät sukupuolten välistä tasa-arvoa päättävällä tasolla.

Neljäntenä asiana nostaisin esille hoivatyön. Hoivatyötä pitää helpottaa vapaapäivin ja arvo tunnustaa. Moni nainen on tehnyt arvokasta työtä myös kotona. Pidän kohtuullisena, että hoivatyön arvo tunnustettaisiin myös taloudellisesti ja siitä voisi kertyä myös työeläkettä ja tulevaisuuden turvaa. Kotona hoivatyötä tekevä ei ole tasa-arvoisessa asemassa kodin ulkopuolella samanlaista työtä tekevän kanssa. Kotona tehtävää työtä ei lasketa osaksi kansantuloa, eikä se näin ollen ole saanut sille kuuluvaa arvostusta ja kunnioitusta. Tämä pitää muuttaa.

2. ”Vähennetään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa.” Heikompaan osapuoleen kohdistuva väkivalta on liian usein vaiettu asia. On jo tärkeää itsessäänkin, että teemaa nostetaan keskusteluun ja muokataan asenteita. Sillä on myös kauaskantoiset seuraukset seuraavan sukupolven käytösmallien muokkaamisessa ja väkivaltakierteen katkaisemisessa.  Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisy ja torjunta tulee hoitaa entistä paremmin. Alkoholin liikakäytön seuraukset tulee ottaa huomioon, niin lasten kuin muidenkin perheenjäsenten kannalta.  Myös naisten liiallinen alkoholinkäyttö on kasvava ongelma, ja siihen tulee pystyä puuttumaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Syntymättömän lapsen oikeus päihteettömään raskausaikaan on turvattava.

Katri_KulmuniJM332
Katri Kulmuni
29 vuotta
YTK, yrityskoordinaattori, kansanedustaja
Tornio

Katri on rohkea Lapin nainen. Hän on saanut mielenmaiseman maakunnan luonnosta ja koulutuksen Lapin yliopistosta. Tornion kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimiva Katri kävi lapsena koulua Haaparannan kielikoulussa. Myöhemmin Katri kiinnostui itänaapurista ja opiskeli myös Pietarin yliopistossa.

1. Vietämme parhaillaan naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlaa. Keskustan varapuheenjohtajana nostaisin esiin sivistyksen tasa-arvoaspektin: kaikilla tulee olla mahdollisuus kouluttautua ja kehittää itseään sekä halutessaan vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin poliittisen toiminnan kautta. Poliittisessa osallistumisessa on tuettava sukupuolten välistä tasa-arvoa. Se ei tarkoita vain naisten poliittisen osallistumisasteen nostamista vaan myös osallistumisen tapoja. Sukupuoli ei saa määrittää sitä, millaisina poliittisina toimijoina naiset tai miehet hyväksytään tai millaisissa asioissa heitä kannustetaan ottamaan kantaa ja pidetään uskottavina toimijoina. Naiset voivat olla talous- ja ulkopolitiikan vaikuttajia ja miehet sosiaali- ja terveyspolitiikan ja toisin päin.

Toiseksi nostaisin tasa-arvon sosiaalisen aspektin. Meidän tulee huolehtia, että kaikki pysyvät mukana ja että jokainen ihminen tuntee kuuluvansa yhteisöön ja yhteiskuntaan. Tämän ajan osattomuus on ehkä erilaista kuin 110 vuotta sitten mutta köyhän asian tulee olla edelleen politiikan ohjenuora.

Kolmanneksi kiinnittäisin huomiota alueelliseen tasa-arvoon. Alueiden eriytymistä on tapahtunut aina kaupunkien sisällä, mistä ovat lähtöisin monet yhteiskunnalliset vastakkainasettelut. Suomen jakautuessa kasvukeskuksiin ja taantuviin muuttotappioalueisiin pienen maapalan arvo voi joko räjähdysmäisesti kasvaa tai haihtua taivaan tuuliin. Alueellinen eriytyminen merkitsee suurta omaisuuden uusjakoa ja johtaa ihmiset taloudellisesti eriarvoiseen asemaan. Merkitystä on aluerakenteen kehityksellä. Eri alueiden ja niiden ihmisten välinen tasa-arvo tarkoittaa elämisen edellytysten ja kehityksen tukemista koko Suomessa.

2. ”Ministeriöt varmistavat, että seuraavissa keskeisissä yhteiskunnallisissa uudistuksissa sekä kärkihankkeissa pyritään määrittelemään tasa-arvotavoitteita, arvioidaan sukupuolivaikutukset uudistuksen eri vaiheissa ja raportoidaan vaikutukset sukupuolten tasa-arvon kannalta. Lisäksi turvataan riittävä tasa-arvo-osaaminen.
Kaikki ministeriöt tekevät tasa-arvotyötä ja selvittävät politiikka-alansa keskeiset tasa-arvohaasteet. Ministeriöt varmistavat toiminnallisten tasa-arvotyöryhmien työskentelymahdollisuudet. Lainvalmisteluun sisällytetään sukupuolivaikutusten arviointi. Naisten tasa-arvoista kohtelua ja työllistymistä edistetään tasaamalla perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia 2 500 euron kertakorvauksella.”

anniina_ruottu2
Annina Ruottu
50 vuotta
FT, VTM, tutkija
Lieto

Turussa syntynyt Annina on paluumuuttaja. Hän on asunut ja työskennellyt Yhdysvalloissa sekä politiikan tutkijana Englannissa, jossa väitteli politiikkatieteiden tohtoriksi. Annina on Liedon kunnanvaltuutettu ja Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja.

1. Naiset kokevat poliittiset vaikuttamismahdollisuutensa eri osissa maata eri tavoin. Jossain nainen nähdään vahvana poliittisena toimijana, toisaalla naiset kokevat, että heitä vähätellään. Suhteessa muihin puolueisiin, keskustalla on vähiten naiskansanedustajia. Naiskannattajistamme on vuodessa kadonnut kolmannes. Näistä syistä, naisen ääni on saatava paremmin kuulumaan ympäri Suomea puolueen sisällä sekä puolueesta ulospäin. Se on Keskustan elinvoimaisuuden takia välttämätöntä ja miestenkin etu.

2. Kotona pitkään lapsia hoitavat naiset. Palkattomina he ovat taloudellisesti ja sosiaalisesti heikoimmassa asemassa. Naiset ovat syystä tai toisesta, vapaaehtoisesti tai ei, jääneet kotiin hoitamaan lapsia. Työ on äärettömän arvokasta yhteiskunnalle ja siten se tulisi huomioida. Tämän työn positiivinen huomioiminen eläkkeissä olisi iso askel. Asenteiden muutoksella voitaisiin työn arvostusta lisätä ja helpottaa naisten paluuta kodin ulkopuolisiin töihin, pitkänkin ajan jälkeen.

 

Ehdolla puoluesihteeriksi

1. Millä konkreettisella tavalla edistäisit naisehdokkaiden ja -toimijoiden määrää puolueessa, esimerkiksi kunnallisvaaleissa?
2. Pitäisikö puolueen ja sen sisarjärjestöjen yhteistyötä edistää tai tiivistää nykyisestä? Jos kyllä, niin miten?

 

Mari_kokko2
Mari Kokko
40 vuotta
YTM, tradenomi
Helsinki

Mari on kokenut ja käytännönläheinen organisoija, joka on työskennellyt keskustalaisten ministereiden erityisavustajana, Suomen Keskustanaisten pääsihteerinä, ay-liikkeen palveluksessa ja yrityselämässä. Tällä hetkellä hän on Keskustan viestintävastaava.

1. Toisto, toisto ja toisto. Pidetään yllä tietoisuutta, että Keskustan ehdokaslistalla molempia sukupuolia tulee olla kattavasti. Kysytään systemaattisesti naisia mukaan toimintaan ja ehdokkaiksi. Rohkaistaan naisia osallistumaan ja vaikuttamaan. Tarjotaan erilaisia toimintamuotoja perinteisen asuinalueen yhdistyksen lisäksi kuten verkostomaista toimintaa ja koulutusta.  Kehitetään puolueen toiminnan puitteet sellaisiksi, että osallistuminen ja tekeminen ovat merkityksellisiä.

2. Yhdessä olemme enemmän. Yhteistyön tiivistäminen lisää Keskustan elinvoimaisuutta. Meidän on uskallettava verkostomaiseen toimintaan ilman yhdistys- ja järjestörajoja niin politiikan sisältökysymyksissä kuin vaalikampanjoissa. Se leventää meidän tekemisen hartioita ja tuo toimijoita yhteen sekä toimii oivallisena sparraajana puolin ja toisin. Näin voimme hyödyntää monipuolista osaamistamme ja välttää päällekkäisen työn tekemistä.

Riikka Pirkkalainen
Riikka Pirkkalainen
36 vuotta
FM, eduskunta-avustaja
Iisalmi

Maakuntien makuinen Riikka on toiminut keskustan kaikilla tasoilla paikallisyhdistyksistä puoluevaltuustoon. Hän vaikuttaa myös kotikaupunkinsa valtuustossa ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallituksessa. Hän on toiminut myös MEP Riikka Pakarisen erityisavustajana ja lääketieteen tutkijana.

1. Naisten rooli Keskustassa on todella keskeinen. Naiset ratkaisevat vaalit ja naistoiminta on puolueelle perinteikästä. Naisehdokkaiden ja –toimijoiden määrä on siksi koko puolueelle avainasia.

Konkreettinen tapa edistää esimerkiksi naisehdokkaiden määrää vaaleissa on asettaa siitä tavoite ja seurata aktiivisella vuorovaikutuksella tavoitteen toteutumista. Olin piirin puheenjohtajana Pohjois-Savossa, kun asetimme yhdessä Pohjois-Karjalan keskustan kanssa eduskuntavaaliehdokkaat. Naisehdokkaiden kokonaismäärä onnistui tavoitteen mukaisesti, kun kävimme jatkuvasti ehdokasasettelun tilannetta läpi kunnallisjärjestön kanssa. Pelkkä tavoitteen asettaminen ei siis riitä.

Naistoimijoiden houkutteleminen yleensä Keskustan toimintaan vaatii toimintatapojen laajentamista. Naiset ovat yleensä erittäin aktiivisia toimijoita, jotka tykkäävät tehdä konkreettista työtä hyvien tavoitteiden eteen. Keskustan pitää pystyä tarjoamaan toimintaa, joka kiinnostaa erityisesti naisia. Tässä auttaa myös verkostoituminen sellaisiin järjestöihin, joissa naiset toimivat aktiivisesti. Keskustalaisten olisikin tärkeää laajentaa toimintaa myös keskustajärjestöjen ja poliittisten tehtävien ulkopuolelle. Toimimalla muissakin järjestöissä laajennamme keskustalaista jalanjälkeä yhteiskunnassa ja houkuttelemme samalla uusia toimijoita keskustaan erittäin luontevalla tavalla.

Kaikki lähtee myös politiikasta. Keskustan on tärkeää puhua naisia koskettavista teemoista. Sukupuolten välisen palkkaeron kaventaminen on esimerkki teemasta, jolle keskustan kannattaisi antaa kasvot.

2. Kyllä pitäisi tiivistää. Puhumme mielellämme keskustaperheestä. Jotta se ei jäisi pelkäksi sananhelinäksi, meidän on tiivistettävä yhteyttä sisarjärjestöjen kesken. Tiivistäisin yhteistyötä ennen muuta keskustan ohjelmatyössä. Sisarjärjestöillä on syvällistä alakohtaista asiantuntijuutta, jota kannattaa hyödyntää koko puolueen hyväksi.

Ajattelen myös niin, että puolueen pitää pystyä toimimaan sisarjärjestöjen hyväksi. Meidän on esimerkiksi tarjottava vaikuttamisen väyliä entistä tehokkaammin sisarjärjestöjen jäsenille, voisimme hyvin kohdistaa poliittisia kyselyjä myös heille. Paikallisen näkyvyyden rakentamisessa sisarjärjestöjen yhteistyö on luontevimmillaan. Yhteisiin tilaisuusjärjestelyihin pitää edelleen kannustaa, koska useat teemat yhdistävät keskustajärjestöjä.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s