Blogi

Velvoittaako historia?

 

Liina mustavalko

LIINA TIUSANEN

Kansa näkee nälkää ja kärsii taudeista. Luonnonolot ovat olleet niin ankarat, ettei satoa saada tarpeeksi ruokkimaan kaikkia. Köyhyydessä elävän ison perheen lapsi ehtii käydä koulua vain kaksi vuotta, kunnes joutuu 12-vuotiaana töihin tehtaaseen.

Kuvaus kertoo ensimmäisen suomalaisen naisministerin elämästä.

Miina Sillanpää syntyi vuonna 1866 nälkävuosien aikana torppariperheen seitsemänneksi lapseksi ja tottui jo varhain työntekoon. Raskas työ naulatehtaalla vaihtui tytön onneksi palvelijattaren paikkaan. Olosuhteista huolimatta Sillanpää halusi sivistää itseään hyödyntäen kulloinkin olemassa olevia mahdollisuuksia. Hän luki paljon lehtiä, oli kirjaston kanta-asiakas ja osallistui innokkaasti kansanopiston kursseille. Sillanpäästä tuli myöhemmin koulutuksen ja sivistyksen puolestapuhuja.

Sillanpään poliittinen aktiivisuus johti hänet mukaan äänioikeustaisteluun ja lopulta kansanedustajaksi ja ministeriksi. Sillanpää ajoi vahvasti naisten aseman parantamista. Hänen aloitteestaan hyväksyttiin vuonna 1948 kotiapulaislaki. Sosiaalidemokraattisten naiskansanedustajien aloite kotien perustamisesta aviottomille äideille ja heidän lapsilleen ei heti ottanut tulta alleen eduskunnassa, joten Sillanpää alkoi ajaa asiaa yhdistystoiminnan kautta. Nykyisen ensi- ja turvakotitoiminnan perusta luotiin tuolloin 1930- ja 40-luvuilla.

Viikonloppuna vietetään kahta tärkeää teemapäivää. Lauantaina 1.10. liputetaan Miina Sillanpää 150 vuotta -juhlavuoden ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi. Sunnuntaina 2.10. vietetään kansainvälistä väkivallattomuuden päivää. Kuvaus Miina Sillanpään elämän alkuvaiheista vie ajatukset alueille, jotka nyt ovat väkivallan halvauttamia ja sotien runtelemia. Siviilit, erityisesti naiset ja lapset, ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.

Sotien tuhot näkyvät konkreettisesti meillä Suomessa, kun ihmiset hakevat turvapaikkaa. Miina Sillanpään Seura on juhlavuonna vedonnut, että vastaanottoyksiköissä huolehdittaisiin lasten ja lapsiperheiden tarpeista ja turvapaikan saaneille lapsiperheille ryhdyttäisiin pikaisesti järjestämään ensikotien kaltaisia alkuvaiheen kotouttamispalveluja.

Voisivatko tulevan viikonlopun teemat herättää hallituksen vielä kerran pohtimaan myös perheenyhdistämisen ehtoja?

Heinäkuussa voimaantulleen lain perusteella pakolaisaseman saaneen perhe voi hakea perheenyhdistämistä ilman toimeentuloedellytystä, mutta tiukassa kolmen kuukauden määräajassa. Perheenyhdistämistä voi hakea myös tämän jälkeen, mutta tällöin perheellä on oltava turvattu toimeentulo. Sen sijaan humanitääristä tai tilapäistä suojelua saaneen perheenjäseniä koskee nykyisin aina toimeentuloedellytys. Toimeentulon rajat ovat sellaisia, että esimerkiksi suomalaisen opiskelijan tuloilla olisi mahdotonta haaveilla perheenyhdistämisestä.

YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan lapsella on oikeus elää vanhempiensa kanssa. Me suomalaiset puhumme mielellämme perheestä yhteiskunnan perusyksikkönä ja siitä, miten perheiden hyvinvointi heijastuu suoraan yhteiskunnan menestykseen. Keskustan periaateohjelmassa todetaan: ”Yhteiskunnan sivistyksen tasoa mitataan sillä, kuinka se huolehtii vähäosaisista. Julkisen vallan pitää tukea heikoimpia ja taata kansalaisten oikeuksien toteutuminen.”

 

Liina Tiusanen

Keskustanuorten varapuheenjohtaja

 

Keskustanaisten blogin vieraskynäteksteissä esitetyt mielipiteet ja näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä edusta Keskustanaisten virallista kantaa.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s