Henkilö

Suomalainen maaseutu on ruoantuotannon kivijalka

kimbe

Ruokaa ei ole ilman maanviljelijää. Valveutuneiden kuluttajien rinnalle talkoisiin elävän maaseudun ja puhtaan suomalaisen ruoan puolesta maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen haastaa myös kaupan ja elintarviketeollisuuden.

– Suomen suunta voi muuttua vain työllä, yrittämisellä ja keskinäisellä luottamuksella. Tässä työssä tarvitaan meitä kaikkia. Lähtökohta maatalouspolitiikan toimenpiteille on hyvin selkeä, maatalous on kotimaisen elintarviketalouden kivijalka, sanoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Ministeri muistuttaa, että ruokaketjun kaikissa eri kohdissa työskentelevät ihmiset ovat osa maamme ruoka- ja ravitsemusturvaa.

– Ilman tukirahoitusta Suomessa ei olisi merkittävää maataloustuotantoa ja laajaa elintarvikejalostusta, eikä maaseutu pysyisi laajasti asuttuna.

Tiilikaisen mukaan elintarviketurvallisuuteen panostaminen vaatii ammattitaitoa ja sitoutumista ruokaketjun jokaisella tasolla.

– Sitoutumisella syntyy laadukas lopputuote.

Maa- ja metsätalousministeriössä on hiljattain aloitettu maito- ja lihatuotteissa käytetyn maidon ja lihan alkuperämaan ilmoittamista koskevan määräaikaisen säädöksen valmistelu.

–  Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, missä ja miten ruoka on tuotettu ja tehty ja minkälaisen reitin se on kulkenut kuluttajan ruokapöytään. Kuluttaja tarvitsee valintojensa tueksi riittävät ja oikeat tiedot elintarvikkeista.

Ainesosana käytettävän lihan osalta alkuperämaan ilmoittamisessa on tarkoitus noudattaa samoja sääntöjä kuin tuoreen lihan alkuperän ilmoittamisessa EU-tasolla, jolloin lihan osalta tulisi ilmoittaa eläimen viimeinen kasvatusmaa sekä teurastusmaa. Maidon osalta Suomessa alkuperämaaksi on tarkoitus määritellä lypsymaa.

– Pyrimme siihen, että säädös ei tule aiheuttamaan elintarvikejalostajille lisää työtä, eikä uusia kustannuseriä. Emme halua tarpeettomasti hankaloittaa erityisesti pienehköjen tuottajien asemaa, rauhoittelee Tiilikainen.

Potkua innovaatioista

Viimeisen vuoden aikana suomalaisten ruokapöytään ovat tiensä löytäneet erilaiset uudet innovaatiot. Elintarvikesektoria siivittävät kasvuun Suomen luontaiset vahvuudet, kuten runsaat ja puhtaat maaperä- ja vesivarat.

– Yksilöllisemmiksi menevät ruokavaliot lisääntyvät, ja tarvitsemme lisää kotimaisia vaihtoehtoja valikoimiimme. Osa kuluttajista on ottanut aktiivisemman roolin ruokaketjussamme.

Yhtenä esimerkkinä Tiilikainen mainitsee REKO-lähiruokarenkaat.

– Kuluttajat ovat yhä valmiimpia näkemään vaivaa saadakseen omiin arvoihinsa sopivinta ruokaa kantaen vastuuta siitä, että tuottaja saa suoramyynnin kautta reilumpaa hintaa.

Kimmo Tiilikaisen kanssa keskusteltaessa ei voi välttyä nostamasta esille luonnonmukaista maanviljelyä. Tiilikainen on toiminut muun muassa Luomuliiton puheenjohtajana.

Viime vuonna Suomen luomumarkkinat olivat arviolta 240 miljoonan euron suuruiset ja luomun myynti ruokakaupoissa lisääntyi lähes seitsemän prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Luomun markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupassa on noin 1,8 prosenttia.

– Itse olen vähän jäävi luomuviljelijänä vastaamaan kysymyksiin luonnonmukaiselle tuotannolle maksettavista maataloustuista. Kaikkien luomutuotteiden osalta emme pysty vastaamaan kysyntään. Esimerkiksi luomukaura on luomuviennin tärkein tuote ja viennin kasvua rajoittaa pula raaka-aineesta. Maatalouden kriisin myötä luomu voi tarjota joillekin viljelijöille uusia mahdollisuuksia, summaa Tiilikainen.

Ryhtiä ruokahankintoihin

Niin suomalaiseen kuin eurooppalaiseen maatalouteen ovat vaikuttaneet hyvin vahvasti Euroopan Unionin ja Venäjän väliset kauppapakotteet.

– Venäjän asettamat vastapakotteet olivat alkusysäys maanviljelijöiden ahdingolle.

Päivittäistavarakauppa on puolestaan keskittynyt Suomessa kahdelle suurelle toimijalle.

– Kaupan ja teollisuuden täytyy ymmärtää, että kuluttajat eivät saa kotimaista ruokaa, jos viljely ei ole kannattavaa.

Tiilikainen toivookin ryhtiliikettä myös valtion ruokahankintoihin.

– Valtioneuvosto hyväksyi kesällä periaatepäätöksen ympäristön kannalta hyvien viljelytapojen ja eläinten hyvinvointia edistävien kasvatusmenetelmien suosimisesta julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa. Hankintojen kriteereiden pitäisi olla samat kuin, mitä vaadimme tuottajilta.

Suomalaisen ruoantuotannon kannattavuuden parantaminen onkin yksi hallituksen kärkihankkeista. Sen toteutuminen edellyttää yli hallituskausien menevän tahtotilan muodostumista.

– Ruoka on elinehto. Se on mielihyvän ja nautinnon lähde, sanoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

 

TEKSTI: Mervi Mäki-Neste

KUVAT: Valtioneuvoston kuvapankki

One thought on “Suomalainen maaseutu on ruoantuotannon kivijalka

  1. Kauniita sanoja ja ajatuksia ministeriltä, hieman ehkä tekojakin tulossa. Mutta, se ei auta yhtään tuottajaa, vaikka kuinka on alkuperämerkinnät tuotteissa, jos kuluttaja ei siitä ole valmis maksamaan enemmän. Maaseudulta loppuu tällä menolla rahat tuottaa kotimaisia elintarvikkeita.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s