Pinnalla

Tuhansien tarinoiden Tamminiemi

Helsingin Meilahdessa sijaitseva Tamminiemi on ollut monien poliittisten neuvottelujen ja ratkaisujen näyttämö. Erityisesti presidentti Urho Kekkosen 25-vuotisen virkakauden aikana nimestä Tamminiemi muodostui suorastaan käsite Suomen poliittisessa elämässä ja kielenkäytössä.

Tamminiemen huvilan lahjoitti valtiolle päätoimittaja Amos Anderson 1940. Andersonin ystävä, presidentti Kyösti Kallio vinkkasi Andersonille, kun sinä olet noin rikas, anna yksi taloistasi presidentin virka-asunnoksi. Kallio ei kuitenkaan ehtinyt itse asua Tamminiemessä. Rakennus palveli kolmen presidentin, Risto Rytin, Carl Gustaf Emil Mannerheimin ja Urho Kekkosen virka-asuntona.

Presidentti Paasikivi puolestaan viihtyi paremmin Presidentinlinnassa. Kesäisin Alli Paasikiven sukulaisperhe lomaili Tamminiemessä, jotta perheen lapset saivat viettää aikaa maaseudulla.

Presidentti Kekkosen kuoleman jälkeen Tamminiemi avattiin museona joulukuussa 1987. Liki koko museon olemassaolon ajan talossa on ollut myös Tamminiemen vastaava opas Mervi Saarenmaa. Kielten kääntämistä ja tulkkausta opiskellut Saarenmaa tuli Tamminiemeen kesätöihin 1992.

– Urho Kekkonen on kiinnostava hahmo ja museon avautuessa Kekkosen poismeno oli vielä tuoreessa muistissa, sanoo Saarenmaa.

Tamminiemessä on runsaasti talon alkuperäistä ja Kekkosten henkilökohtaista esineistöä.

Keväällä 2012 valmistuneen peruskorjauksen myötä yleisölle avautui kaksi uutta huonetta, keittiö ja yläkerran harrastehuone. Aikaisemmin keittiö toimi henkilökunnan taukotilana.

tamminiemi7

– Kekkosilla syötiin aina täsmällisiin aikoihin. Lounas oli ruokasalissa kello 12, päivällinen kello 18 ja iltatee kello 22.

Urho Kekkonen ei keittiössä käynyt, mutta Sylvi Kekkonen piipahti usein keittiöön, sillä hän ei halunnut juoksuttaa henkilökuntaa. Keittiössä oli topakka henkilökunta. Kerran emäntä Meeri Valkeasalo oli lukenut, että maksaa pitäisi syödä kerran kahdessa viikossa.

– Kekkonen ei pitänyt lainkaan maksasta ja kutsui sitä kohtalon ruoaksi. Kiltisti hän kuitenkin maksa-annoksen söi.

Tamminiemen sielu puolestaan oli Kekkosia yli kolme vuosikymmentä palvellut tomera sisäkkö Ester Markkola.

Tamminiemen ensimmäisessä kerroksessa seurusteluhuoneen yhteydessä on myös baari. Seurusteluhuoneessa saatettiin tarjota vieraille kahvit lounaan jälkeen ja joskus itse presidentti siirtyi baarimestariksi ja päästi henkilökunnan vapaalle. Baarin antimista pääsi nauttimaan myös Prinssi Philip.

– Kekkonen oli kirjoittanut päiväkirjaansa vierailun jälkeen, että on siinä Philipissä Elisabethillä tietämistä, nauraa Saarenmaa.

Sylvin kädenjälki elää

Museo on autenttisessa, presidentti Kekkosen aikaisessa 1970-luvun asussa. Sisustuksessa näkyy Sylvi Kekkosen kädenjälki. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Sylvi työskenteli hetken aikaa Suomen Käsityön Ystävissä ja hän arvosti suomalaisia sisustustekstiilejä.

Toisessa kerroksessa sijaitsevassa UKK:n makuuhuoneessa aika on pysähtynyt 31. elokuuta 1986 kello 01.00.

Makuuhuoneen kirjahyllyssä on hylly uusille kirjoille ja paikoilleen pantaville.

Saarenmaa lehteilee kirjoja, jotka ovat täynnä Kekkosen tekemiä alleviivauksia ja sivumerkintöjä. Cervantesin kirjoittaman Don Quijoten tyhjillä alkulehdillä on lyijykynällä tehty merkintä: sivu 62. Saarenmaa kääntää sivun esille ja sieltä on alleviivattu lause: Toveruus on tiessään, kun eväät on syöty.

Saarenmaan mukaan Urho Kekkosen museo on ainutlaatuinen.

Tamminiemessä on vieraillut paljon henkilöitä, jotka vielä muistavat Kekkosen. Heiltä voi kuulla kaikenlaisia tarinoita.

Peruskorjaus paransi myös museon esteettömyyttä ja vuonna 2012, yhdeksän kuukauden aikana museossa kävi 33 000 kävijää, kun vuotuinen kävijämäärä on 20 000.

Tamminiemessä Saarenmaan lempipaikkoja ovat Urho Kekkosen työhuone ja Sylvi Kekkosen huone, jonka pukeutumishuoneesta avautuu pieni ikkuna merelle.

– Voisiko Tamminiemessä asua 2010-luvulla?Tamminiemi on 110 vuotta vanha rakennus ja ikäisekseen hyvässä kunnossa. Ennen vanhaan rakennettiin jykevämmin, tosin lämmityskustannukset nousisivat aika suuriksi, tuumii Mervi Saarenmaa.

teksti ja kuvat: Mervi Mäki-Neste

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s