Blogi

Työhyvinvointiin kannattaa satsata

Jäätteenmäki Anneli rintak uusi

Toissa viikolla Euroopan parlamentin täysistunnossa käsiteltiin tasa-arvon edistämistä mielenterveyspalveluissa ja tutkimuksessa. Mielenterveys on ollut esillä myös kotimaisessa mediassa. On hyvä, että on uskallettu julkaista omakohtaisiakin kokemuksia mielenterveyden järkkymisestä, kuten työuupumuksesta ja masennuksesta. Olemme pikkuhiljaa muuttamassa vaikenemisen kulttuuria, jossa pahoinvoinnista ei leimautumisen pelossa uskalleta kertoa.

Tavallisimmat mielenterveysongelmat kuten masennus ovat yllättävän tavallisia. Masentuneita on yhä enemmän. WHO:n arvion mukaan masennus on vuoteen 2020 mennessä maailman toiseksi suurin työkyvyttömyyden syy. Suomessa mielenterveyden häiriöt ovat olleet jo vuodesta 2000 suurin työkyvyttömyyseläkkeen syy.

Mielenterveysongelmat tuottavat inhimillistä kärsimystä, mutta tulevat myös yhteiskunnalle kalliiksi. Hoito maksaa, mutta hoidosta säästäminen tulee vielä kalliimmaksi. Ihmisten työkyvyttömyys tulee paljon kalliimmaksi kuin heidän mielenterveytensä hoitaminen.

THL:n selvityksen mukaan masennuksen vuoksi menetettiin sairauslomina 2,5 miljoonaa työpäivää vuodessa. Niiden kustannukset valtiolle, kunnille ja yrityksille ovat noin 877 miljoonaa euroa. Masennuksesta aiheutuu muitakin kuluja, kuten yli 750 miljoonan vuosittaiset työkyvyttömyyseläkemaksut (2013).

Tehokkainta olisi ehkäistä mielenterveyden häiriöitä ennalta. Ennaltaehkäisyyn panostettu euro tuo suhteessa eniten hyötyä. Säästöt näkyvät kuitenkin vasta viiveellä. Lisäksi säästöt tyypillisesti näkyvät eri sektoreilla kuin joihin ne on investoitu.

Mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen auttavat myös työn tuottavuuden kasvua. Meillä ei ole varaa päästää yhä suurempaa joukkoa työvoimasta lipeämään pitkäaikaisesti työkyvyttömiksi.

Sote-uudistuksessa olisi hyvä tilaisuus madaltaa mielenterveyden hoitamisen kynnystä. Esimerkiksi psykoterapian saatavuutta voisi helpottaa ja työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa vahvistaa. Työhyvinvointia tulisi pitää investointina kilpailukykyyn. Hyvinvoivat työntekijät jaksavat myös innostua ja tuottaa tulosta. Työhyvinvointiin investoidut eurot voivat maksaa itsensä moninkertaisina takaisin.

Työn tekeminen on nykyään yhä useammalla vaihtuvia projekteja ja yrittäjyyttä. Uuden työn tekemiseen tarvitaan perinteisen puurtamisen sijaan esimerkiksi itsensä johtamisen taitoa ja stressinhallintaa. Mielenterveyden taitojen harjoittelua ja päivitystä voi ja tarvitsee tehdä aikuisenakin.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen

 

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s