Blogi

Järkyttävän silpomiskulttuurin juuret ulottuvat syvälle

Jäätteenmäki Anneli rintak uusi

Silpominen eli naisten ympärileikkaus on järkyttävää arkipäivää Länsi-Afrikan maissa, Somaliassa sekä osissa Lähi-itää. Silpominen aiheuttaa valtavaa kärsimystä sekä elinikäisiä terveyshaittoja uhreilleen. Unicef arvioi, että maapallolla elää 133 miljoonaa ympärileikattua tyttöä ja naista.

Osallistuin viime syksynä Keniassa Euroopan unionin ja Afrikan maiden väliseen kokoukseen. Asia oli kokouksessa esillä ja huomasin, että se on arka keskustelun aihe.

Keniassa ollessani luin lehtijutun naisesta, joka silpoo tyttöjen sukupuolielimiä pienessä kylässä Sierra Leonessa. Nainen kertoi olevansa ylpeä ammatistaan, jonka tärkeyttä hän perusteli perinteillä ja naisten siveyden säilyttämisellä. Hän kertoi myös, että hän saa silpomisesta erittäin hyvin tulot. Ammatti on kylän parhaiten palkattu.

Olin järkyttynyt lukemastani, mutta samalla ymmärsin yhden merkittävän syyn sille, miksi perinteen kitkeminen on niin vaikeaa: naisten sukupuolielinten silpominen on kannattava ja arvostettu bisnes naisille. Yhdestä leikkauksesta jutun nainen tienasi 180 Amerikan dollaria eli lähes saman verran euroja.

Ennen kaikkea silpomisessa on kysymys sosiaalisesta normista. Perinne istuu syvässä kulttuurissa ja sen muuttaminen on erittäin haastavaa. Uskotaan, että lapselle on haitaksi, jos leikkausta ei suoriteta. Leikkaamattomia tyttöjä syrjitään ja leikkauksen uskotaan olevan naimisiinmenon edellytys.

Tyttöjen ja naisten huonoon asemaan on kaksi pääsyytä: asenteet ja köyhyys.

Maailman köyhistä 70 prosenttia on naisia. Maailman lukutaidottomista kaksi kolmasosa on naisia. Vaikka meillä Suomessa tytöt koulutetaan hyvin, maailmanlaajuisesti tyttöjen pääsy koulutukseen on huomattavasti heikompaa kuin poikien.

Tytöt aloittavat raskaan työn hyvin nuorina, eikä heillä ole tästä johtuen edellytyksiä opiskella. Opiskelulle ei ole aikaa, kun on tehtävä työtä ja ansaittava perheen elanto.

Tyttöjen kouluttaminen on tärkeää. Koulutettu äiti hankkii suuremmalla todennäköisyydellä koulutuksen myös lapsilleen. Siksi on tärkeää, että Suomi ja Euroopan unioni satsaavat varoja kehitysmaiden tyttöjen koulutukseen.

Tällä hetkellä vastaan parlamentin budjettivaliokunnassa lakialoitteesta, jolla Euroopan unioni perustaa uuden kestävän kehityksen rahaston. Olen tehnyt töitä sen eteen, että rahastossa huomioidaan naisten ja miesten välinen tasa-arvo. Erityistä huomiota on kiinnitettävä naisten köyhyyden vähentämiseen ja tyttöjen koulutukseen.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s