Pinnalla

Suomalainen naispoliisi on kovan luokan ammattilainen

naispoliisi2

Naisten tie poliisiksi Suomessa on ollut pitkä. Tiettävästi Suomessa on ollut naisnimismiehiä jo 1600-luvulla.

-Historiankirjojen mukaan naisten asema onkin ollut tietyllä tavalla vapaampi useita satoja vuosia taaksepäin. Esimerkiksi 1800-luvulla nainen tarvitsi erityisvapauden päästäkseen valtion virkoihin. Sanottiin, että nainen voitiin vapauttaa sukupuolestaan. Eli ei voida sanoa, että historiassa naisten virka-aseman kehitys olisi aina ollut suorasuuntaista alhaalta ylös, kertoi poliisiylitarkastaja Anne Aaltonen Poliisihallituksesta.

Jo 1800-luvulla isot poliisilaitokset alkoivat ottaa naisia palvelukseen erityisluvilla, koska tarvittiin halpaa työvoimaa. Ensimmäinen naiskonstaapeli aloitti Helsingissä vuonna 1907. Vuotta myöhemmin naiskonstaapeli aloitti työnsä Viipurissa. Kuopiossa ensimmäinen naiskonstaapeli aloitti 1917 ja Oulussa ja Lahdessa vuonna 1919. Vastaavasti Hämeenlinnassa ensimmäinen naispoliisi palkattiin tehtäväänsä vasta 1970-luvulla.

-Ensimmäinen julkinen vaatimus varsinaisten naispoliisien asettamisesta järjestysvallan palvelukseen esitettiin Tampereella vuonna 1908 pidetyssä siveellisyyskonferenssissa.

Vuonna 1923 järjestettiin ensimmäiset naispoliisikurssit Helsingissä. Valtio ei antanut varoja kurssien järjestämiseen, vaan varat kerättiin lahjoittajilta.

-Tuolloin myös asetettiin vaatimukset naisille, jotka haluavat toimia järjestyksenvalvojina ja siveellisyyskaitsijoina

Naiset saivat oikeuden valtion virkoihin vuonna 1926. Joihinkin virkoihin naisilla ei ollut kuitenkaan mahdollisuuksia, yhtenä esimerkkinä nimismiehen tehtävä.

Vuonna 1948 ensimmäinen nainen suoritti päällystökurssin hyvällä todistuksella, mutta hän ei päässyt koskaan virkaan ja jätti poliisin. Naiset pääsivät poliisin peruskoulutukseen 1970-luvulla. Sitä ennen naiset saattoivat erivapaudella päästä joihinkin poliisitehtäviin edeten muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen miehistökurssille.

-Alussa nainen ei päässyt miehistöä ylemmäs, muistutti Aaltonen.

Sama palkka kuin miehellä

Tasa-arvolain astuttua voimaan vuoden 1987 alussa, kiintiöt poistuivat poliisikoulutuksesta ja naiset alkoivat hakeutua innokkaasti Poliisikouluun.

-Seuraavina vuosina naishakijoita oli lähes 40 prosenttia ja yhdellä kurssilla noin kolmannes opiskelijoista oli naisia. Nyt halukkuus on tasaantunut. Naispoliisit tekevät samoja työtehtäviä kuin miehetkin, vaikka eniten fyysistä voimaa vaativissa työtehtävissä naisia ei ole, sanoi Aaltonen.

Aaltonen kertoi, että suurin osa naisista työskentelee rikostutkinnassa, mutta myös valvonta- ja hälytystehtävissä.

-Nainen saa työstä saman palkan kuin mies. Haasteena poliisihallinnossa on lisätä naisten määrää ylempiin virkoihin ja johtotehtäviin.

Ensimmäinen nainen moottoripyöräpoliisina aloitti tehtävässään vuonna 2013 ja vuoden poliisiksi nainen on valittu kaksi kertaa, vuosina 2003 ja 2013.

Anne Aaltonen on poliisin tytär. Hän halusi itse työn, jolla on merkitystä ja hakeutui Poliisikouluun.

-Rajavartiosto, pelastustoimi ja Puolustusvoimat ovat tahoja, joiden kanssa nykyisin toimin. Lähes kaikki neuvottelukumppanini ovat miehiä. Poliisiorganisaatiossa on menty paljon eteenpäin ja olen voinut olla aina nainen, sellainen kuin olen. Poliisiorganisaation tulee palvella sitä yhteiskuntaa, mitä se palvelee. Myös naisten tulee olla osa poliisin organisaatiota. Mitä lähemmäksi mennään toiminnan ydintä, sitä vähemmän on naisia, muistutti Anne Aaltonen.

Poliisihallituksessa laaditaan parhaillaan poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, jonka arvioidaan valmistuvan tulevan kesänä. Tavoitteena on naisten uralla eteneminen, ja se otetaan teemaksi säännöllisiin keskusteluihin. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusajattelua pyritään vahvistamaan ja tilannetta seuraamaan.

Teksti ja kuva: Mervi Mäki-Neste

Poliisihallituksen ylitarkastaja Anne Aaltonen kertoi naisten työurasta ja historiasta poliisin tehtävissä NYTKIS ry:n kevätkokouksessa 20.4.2017. Suomen Keskustanaiset ry. on NYTKISin jäsenjärjestö.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s