Pinnalla

Keskustanaisten puheenjohtajaehdokkaat Ulla Parviainen ja Annina Ruottu esittelyssä

Keskustanaiset kokoontuvat kesäkuun toisena viikonloppuna 36. edustajakokoukseen Lahteen. Järjestöä vuodesta 2011 lähtien puheenjohtajana luotsannut kansanedustaja Elsi Katainen luopuu tehtävästään ja edustajakokous valitsee järjestölle uuden puheenjohtajan, joka saa rinnalleen kaksi varapuheenjohtajaa.

Keskustanaisten puheenjohtajuutta Lahdessa hakevat Ulla Parviainen ja Annina Ruottu.

 

Ulla Parviainen

Ulla_Parviainen_2017_syvatty_print_05
Ulla Parviainen on 55-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Kuusamosta. Hän on virkavapaalla Rukan yhtenäisen perusopetuksen rehtorin tehtävästä.

Ulla on valmistunut Oulun yliopistosta vuonna 1994 kasvatustieteen maisteriksi luokanopettajan koulutusohjelmalta. Hänellä on myös erityisopettajan ja tekstiilityön aineenopettajan kelpoisuus.

Ulla on naimisissa ja on 18-vuotiaan lukiossa opiskelevan, alppihiihtoa ja huilunsoittoa harrastavan tytön äiti.

Ulla on Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin varapuheenjohtaja ja puoluehallituksen varajäsen. Kevään kuntavaaleissa hänet valittiin kuudennelle valtuustokaudelle.

” Nautin erilaisista näyttelyistä, teatteriesityksistä ja konserteista.  Valitettavasti näille harrastuksille on ollut viime vuosina liian vähän aikaa. Vapaa-aikana kotoilen. Mikäli minulla on aikaa istahtaa television ääreen, neulon samalla sukkia.

Kuusamon Keskustanaiset ry on kotiyhdistykseni. Keskustanaisten hallituksen jäsenenä olen ollut kolmen puheenjohtajan aikana vuosina 2001-2007, jolloin toimin myös Keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin varapuheenjohtajana. ”

Mitä tasa-arvokysymyksiä nostaisit esille Keskustanaisten puheenjohtajana?

Keskustanaisilla pitää olla valmius astua epämukavuusalueelle ja ottaa kantaa myös asioihin, jotka poikkeavat perinteisistä naisten vahvuusalueista.
Suomen työmarkkinat jakautuvat yhä varsin selvästi nais- ja miesaloihin. Hallituspaikkoja ja johtotason tehtäviä on naisilla erittäin vähän. Yhtäläiset uramahdollisuudet tulisi taata kummallekin sukupuolelle. Naisten on myös rohkeasti ja itseensä luottaen tartuttava työelämässä eteen tuleviin haasteisiin.
Palkkatasa-arvon saavuttamisessa riittää edelleen töitä. Lähisuhdeväkivallan uhrien auttaminen ja erityisesti tyttöjen seksuaalisen häirinnän kitkeminen tulee pitää esillä.
Keskustanaisten tulee olla vahvasti mahdollisuuksien tasa-arvon edistäjä. Joka puolella Suomea pitää olla mahdollisuus opiskella kehittää itseään ja tehdä mielekästä työtä. Mahdollisuuksien tasa-arvo on erityisen tärkeää lasten ja nuorten näkökulmasta.

Johdatko joukkoja edestä vai takaa, vai seisotko rinnalla?

Puheenjohtajana haluan seistä naisten rinnalla heitä tukien ja yhdessä toimien. Tarvittaessa toimin joukon kärkenä. Kurkiauran johtajalinnun lailla johdatellen joukot tuulta halkaisten kohti yhdessä asetettuja tavoitteita. Keskustanaisten puheenjohtajana haluan olla rakentamassa verkostoja, jossa jokainen voi kokea tekemisen ja politiikassa vaikuttamisen iloa.

Millä konkreettisella tavalla edistäisit naisehdokkaiden ja -toimijoiden määrää puolueessa?

Keskustanaisten järjestönä tulee ottaa vahvempi rooli keskustalaisten naisten kouluttajana, jotta ehdokkaiksi saadut naiset saadaan sitoutumaan puolueen toimintaan.

Keskustan menestyminen on yhteinen asia. Puolueen ja sisarjärjestöjen tulisi olla vaaleissa yhteisellä ohjelmalla, josta kunkin järjestön toimijat voisivat viedä eteenpäin omaa viestiään.  Edelleenkin liian harvoin osaamme iloita naisten menestyksestä ja tukea sekä auttaa toisiamme. Tämä on asennekysymys ja siksi sinällään helppo hoitaa meidän jokaisen. Toisen ihmisen, naisen tai miehen, menestys ei ole keneltäkään pois. Yhdessä ja yhteistyöllä olemme vahvempia.

Millainen järjestö Suomen Keskustanaiset on vuonna 2040?

Avarakatseinen, aktiivinen ja alati uudistuva

 

Annina Ruottu

Annina Ruottu

Annina Ruottu on 51-vuotias kahden teini-ikäisen äiti, naimisissa, syntyperäinen turkulainen. Hän asuu perheineen Turun kupeessa, Liedossa, vanhassa tilakeskuksessa.

Annina on valmistunut Turun yliopistosta valtiotieteen maisteriksi, pääaineena kansainvälinen politiikka (EU), sivuaineina taloustiede, sosiaalipolitiikka ja kansainvälinen oikeus. Hän on väitellyt Englannissa tohtoriksi (Doctor of Philosophy) politiikkatieteistä, tehden samalla tutkimusta EU:lle. Väitöskirjan valmistumisen jälkeen Annina siirtyi Englannista tutkijaksi Yhdysvaltoihin, Kaliforniaan, Berkeleyn yliopistoon.

Annina on asunut, opiskellut ja työskennellyt vuosia ulkomailla, muun muassa Kaliforniassa ja New York Cityssä. Anninan aviomies on amerikkalainen ja perhe kaksikielinen. Perheen lapset ovat sekä Yhdysvaltain että Suomen kansalaisia.

”Kansainvälisyys on luonnollinen osa elämääni. Elämäni keskipisteenä ovat perhe ja koti. Eläimet ja luonto kuuluvat jokapäiväiseen arkeeni. Olen työskennellyt erilaisissa kansainväliseen politiikkaan ja taloustieteeseen perustuvissa tutkimusprojekteissa. Suomeen muutettuamme, hoidin kotona lapsiamme sekä perustin monialayrityksen tilakeskuksemme yhteyteen.

Politiikan tutkimuksesta olen suuntautunut yhä enemmän politiikan tekemiseen. Luottamustehtäväni ulottuvat kuntatasolta valtiotasolle, kansainvälistä toimintaa myöten. Kaksi viimeistä vuotta olen toiminut Suomen keskustanaisten varapuheenjohtajana.

Kuntapolitiikassa olen toiminut 12 kunnan alueella toimivan ympäristöterveyslautakunnan puheenjohtajana. Olen kotikuntani Liedon kunnanvaltuuston jäsen. Olen toiminut vuodesta 2014 lähtien Liedon keskustan paikallisyhdistyksen johtokunnassa ja aloitin viime vuonna paikallisyhdistyksen puheenjohtajana.

Olen Varsinais-Suomen Keskustan piirin varapuheenjohtaja ja Varsinais-Suomen Keskustanaisten johtokunnan jäsen. Kuulun Keskustan puoluehallitukseen ja sen työvaliokuntaan sekä Keskustan puoluevaltuustoon. Lisäksi minulla on kunnia toimia presidenttiehdokas Matti Vanhasen neuvonantajakunnassa.

Olen ollut mukana Keskustan delegaatiossa ALDEN -konferenssissa. Lisäksi olen toiminut muun muassa Suomen Naistutkimuksen seuran, Liedon ja Varsinais-Suomen Vesaisten, Turun Luonnonystävien, Maaseudun Sivistysliiton ja Maaseudun Yhteisvaliokunnan Säätiön luottamustehtävissä. ”

Mitä tasa-arvokysymyksiä nostaisit esille Keskustanaisten puheenjohtajana?

Suomi on kansainvälisesti vertailtuna naisten ja miesten suhteen yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Naisjärjestöt ovat saavuttaneet paljon, mutta kehitystyö on menneeseen verrattuna hidastunut. Meillä esiintyy edelleen samanlaisia asenteita ja rakenteiden valumavikoja kuin vuosikymmeniä sitten. Työ on kesken.

Naisten osuus valituista kansanedustajista on etenkin Keskustassa huomattavan pieni, mikä on huolestuttavaa puolueen tulevaisuuden kannalta. Teen tutkimusta Suomen keskustanaisille, jossa kartoitan syitä naisten vähäiseen määrään. Kysely osoitetaan kaikille keskustalaisille naisille.

Naisen palkka on edelleen pienempi kuin miehen. Suomen keskustanaisten puheenjohtajana lähtisin arvioimaan Islannin mallia, jossa maan hallitus aikoo velvoittaa työnantajia maksamaan samasta työstä samaa palkkaa sukupuolesta, etnisyydestä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai kansallisuudesta riippumatta. Sopisiko samanlainen ratkaisu Suomeen?

Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien tasa-arvoa. Tytöt ovat enemmistönä yliopistoissa ja poikien koulumenestys laahaa jäljessä. Poikia syrjäytyy yhä useammin, kun taas tyttöjen uraputkimainen opiskelutahti on tuottanut loppuun palamisia nuorilla naisilla. Oppilaitoksissa pojat ovat enemmistönä vain perinteisesti miehisillä aloilla. Millaiseksi koulutusjärjestelmämme on muotoutumassa ja millaisia seurauksia tällä on yhteiskunnallisesti?

Ikärasismi on totta. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa iällä, sukupuolella tai millään muullakaan yksittäisellä ominaisuudella ei saisi olla merkitystä esim. työn haussa. Miksi kokemusta ja iän tuomaa viisautta ei arvosteta tarpeeksi? Tähän on hanakammin puututtava, etenkin, kun työuria halutaan pidentää.

Kotiäitien ja -isien työ on todettava yhteiskunnallisesti arvokkaaksi työksi. Jos ja kun yhä useampi mies valitsee koti-isyyden, muuttuuko yhteiskunnan asenne työn arvostusta kohtaan?

Suomi muuttuu muun maailman ohessa. Miten varmistetaan naisten ja miesten välinen tasa-arvo erilaisten kulttuurien Suomessa? Miten Keskustanaiset reagoivat niiden kulttuurien erityispiirteisiin, jotka poikkeavat suomalaisesta kulttuurista? Esimerkkinä naisten ja tyttöjen ympärileikkaukset ja niihin liittyvä lainsäädäntö. Tulisiko lakia kiristää Ruotsin tapaan? Millainen valistustyö toimisi parhaiten ympärileikkauksia vastaan?

Johdatko joukkoja edestä vai takaa, vai seisotko rinnalla?

Tilanteen vaatimalla tavalla: Rinnalla, demokraattisesti ja yhdessä tekemällä. Edestä, aina kun sitä tarvitaan, vastuullisesti. Takana, jotta koko tiimi pääsee toteuttamaan yhteistä päämääräänsä.

Johtajan tulee aina omalla esimerkillään näyttää suuntaa, tehdä rutkasti työtä, ottaa vastuu ja innostaa muita. On oltava herkkyyttä huomata se, milloin minkäkin laista johtajuutta tarvitaan ja missä suhteessa.

Millä konkreettisella tavalla edistäisit naisehdokkaiden ja -toimijoiden määrää puolueessa?

Edellä mainitsin tutkimuksen, jonka teen keskustanaisille. Tulosten avulla pyrin löytämään konkreettisia tapoja edistää naisten osallisuutta.

Meidän tulee rohkaista naisia mukaan vaikuttamaan. Naisjärjestö on monelle se matalampi kynnys uskaltautua mukaan.

Naiset ovat usein kriittisempiä osaamisensa suhteen kuin miehet. Itseluottamus kohenee onnistumisen kokemuksista ja näitä tilaisuuksia tulee luoda ja kehittää aktiivisesti. On tärkeää, että naiset tukisivat toinen toisiaan paremmin.

Millainen järjestö Suomen Keskustanaiset on vuonna 2040?

Vuodesta 2017 lähtien toteutamme keskustanaisten uutta aikakautta järjestelmällisesti ja rohkeasti. Meillä on selkeät päämäärät ja otamme jatkuvasti kantaa päivän polttaviin kysymyksiin, eri politiikan sektoreilla.

Keskustanaiset ovat politiikan ytimessä. Olemme vahva vaikuttaja paikallis- ja piiritasolla, sekä valtakunnallisesti. Teemme avauksia tasa-arvokysymyksiin myös kansainvälisesti. Viemme keskustalaista aatetta eteenpäin kaupunkeihin, mutta myös muihin yhteiskuntiin.

Vuonna 2040 Keskustanaisten työn tuloksia näkyy kaikilla politiikan sektoreilla. Perinteiset epätasa-arvoa aiheuttaneet piirteet miesten ja naisten välillä ovat Suomessa hävinneet. Erilaisten kulttuurien yhteentörmäykset on Suomessa vältetty maltillisen keskustapolitiikan ansiosta. Teemme työtä kansainvälisesti, jotta samaan päästäisiin muuallakin.

Maailma ei silti koskaan ole valmis, muutos on pysyvää. Digitaalinen teknologia on muuttanut elinympäristömme täysin vuodesta 2017. Siksi meitä tarvitaan myös vuonna 2040, jolloin epätasa-arvo koostuu asioista, joita emme osaa vielä edes kuvitella.

 

Teksti: Mervi Mäki-Neste

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s