Pinnalla

Keskustanaisten varapuheenjohtajuutta tavoittelevat Sari Palmu ja Liisa Varjola

Keskustanaiset kokoontuvat kesäkuun toisena viikonloppuna 36. edustajakokoukseen Lahteen. Järjestöä vuodesta 2011 lähtien puheenjohtajana luotsannut kansanedustaja Elsi Katainen luopuu tehtävästään ja edustajakokous valitsee järjestölle uuden puheenjohtajan, joka saa rinnalleen kaksi varapuheenjohtajaa. Varapuheenjohtajakisaan ovat  ilmoittautuneet tähän mennessä Sari Palmu ja Liisa Varjola.

 

Sari Palmu

sari palmu

Sari Palmu on 44-vuotias lasten erikoissairaanhoitaja ja maatalousyrittäjä Alajärveltä, Etelä-Pohjanmaalta. Sarin perheeseen kuuluvat aviomies Eero sekä 15-vuotias tytär Iida ja 12-vuotias poika Matias.

” Keskusta on kuulunut elämääni jo aivan pienestä pitäen. Kipinä lähteä mukaan politiikkaan on tullut kotoa ja myöhemmin ystävien kautta. Olen ollut Keskustan toiminnassa 15-vuotiaasta lähtien osallistuen aktiivisesti Keskustanuorten toimintaan. Paikallisyhdistyksen toimintaan minut pyydettiin mukaan täytettyäni 18 vuotta. Ensimmäisen kerran olin ehdokkaana kuntavaaleissa 19-vuotiaana ja siitä lähtien olen ollut mukana kuntapolitiikassa. Harrastuksiini kuuluu myös järjestötoiminta muutamassa järjestössä. Nautin perheen kanssa puuhastelusta, lasten kanssa leipomisesta, pyöräilystä, pilateksesta, marjastuksesta, sienestyksestä ja musiikista. Luonteeltani olen avoin ja sosiaalinen ja haluan auttaa muita ihmisiä.

Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtajana olen toiminut neljä vuotta. Kuulun Suomen Keskustanaisten työvaliokuntaan ja olen Keskustan puoluevaltuuston sekä Keskustan puoluehallituksen varajäsen.  Yhteistyö piirien kanssa on ollut avointa ja olen mielelläni auttanut piirejä ongelmatilanteissa. Kuulun myös Etelä-Pohjanmaan Keskustanaisten johtokuntaan ja työvaliokuntaan sekä Keskustan Etelä-Pohjanmaan piirihallitukseen ja työvaliokuntaan. Keskustan Alajärven kunnallisjärjestön puheenjohtajana olen saanut viedä eteenpäin Keskustalaista arvomaailmaa kotikunnassani. Tällä hetkellä olen Alajärven kaupunginvaltuustossa- ja hallituksessa sekä toimin Alajärven kaupungin henkilöstöjaoston puheenjohtajana. Maakuntavaltuustossa olen toiminut tämän vaalikauden. Koulutus ja nuorten asiat ovat tärkeitä minulle, olen saanut toimia Järviseudun koulutuskuntayhtymän valtuutettuna useamman vaalikauden. Keskustanaisten kautta olen päässyt Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon hallitukseen ja koen tehtävän erittäin tärkeänä.  Kesäkuussa alkaa neljäs kausi ja paikkajaot ovat vielä edessäpäin.”

Mitä tasa-arvokysymyksiä nostaisit esille Keskustanaisten varapuheenjohtajana?

Keskustanaisten varapuheenjohtajana näen tärkeänä nostaa edelleenkin esille naisten aseman työelämässä. On taisteltava, että samasta työstä saa saman palkan. Työmarkkinoilla on paljon tehtävää tasa-arvon kanssa.

Meidän on jatkettava työtä perheen ja työn yhteensovittamisen puolesta, joustoja on löydyttävä, jos nainen haluaa palata vaikka osittain työelämään. Monet työnantajat pelkäävät palkata hedelmällisessä iässä olevia naisia, ja tästä on päästävä eroon.

Naisia pitää valita entistä enemmän myös yritysten johtoon. Näin vaalien jälkeen nousee esiin surullinen asia monissa kunnissa, tulevaisuudessa on oltava itsestäänselvyys, että naisia valitaan johtaviin luottamushenkilöpaikkoihin. Meissä naisissa on energiaa, viisautta, tahtoa ja taitoa, vaikka muille jakaa. Puolueessa haluan, että Keskustanaisten linjaukset tulevat myös puolueemme linjauksiksi.

Millä konkreettisella tavalla edistäisit naisehdokkaiden ja -toimijoiden määrää puolueessa?

Keskustanaisten toiminta tulee olla matalan kynnyksen toimintaa, johon naisten on helppo osallistua. Monipuolinen toiminta saa monet naiset lähtemään mukaan toimintaan. Keskustanaisten toiminnassa on parasta, että saamme olla juuri sellaisia kuin olemme. Keskustanaisten tulee tehdä entistä enemmän aloitteita ja kannanottoja ja käydä suoraa Keskustelua myös puoluejohdon kanssa, meidän pitää näkyä mediassa ja olla ihmisten tietoisuudessa. Tekemisen meininki ja näkyvyys sekä vaikuttavuus auttavat uusien toimijoiden rekrytoinnissa.

Piirien toimintaan tarvitaan entistä enemmän panostuksia, jotta ne voivat aktivoida ihmisiä mukaan toimintaan ja järjestää paljon erilaisia tapahtumia. Monissa kunnissa ja piireissä on haasteellista saada tarpeeksi naisehdokkaita. Syyt ehdokkuudesta kieltäytymiseen ovat järkeviä. Syinä on perheen, työn, opiskelun, vapaa-ajan ja poliittisten työtehtävien hankala yhteensovittaminen. Useille suurin kieltäytymisen peruste ovat lapset ja heidän harrastukset. Lisäksi moni kokee päivätyönsä erittäin vaativana ja kuluttavana eikä enää haluta kuormittaa itseään enempää. Naisia on saatava mukaan toimijoiksi ja ehdokkaiksi, koska kannamme vastuuta monesta asiasta. Olemme arjen ammattilaisia ja meidän näkemyksistämme ja tietotaidostamme on varmasti paljon hyötyä. Asenneilmapiirin tarvitaan muutosta, nainen on yhtä hyvä vaihtoehto ehdokkaana ja luottamushenkilönä kuin mies.

Naisia on saatava johtaville luottamushenkilöpaikoille, että naiset saavat niin sanottuja roolimalleja ja he rohkaistuvat hakeutumaan vaativiin tehtäviin sekä pääsevät näyttämään kykynsä. Puolueen on huomioitava naisia jatkossa entistä enemmän ja puolueen on ajettava myös naisille tärkeitä asioita. Meidän naisten on pidettävä toistemme puolia valintatilanteissa ja huolehdittava, että naisehdokkaille löytyy kokouksissa esittäjät ja kannattajat. Myös median hallinta auttaa naisten pyrkimyksissä eteenpäin, monipuolista koulutusta on oltava tarjolla, että naiset saavat apua ja tukea toiminnassaan. Keskustanaisten saama puoluetuki on säilytettävä ennallaan.

Millainen järjestö Suomen Keskustanaiset on vuonna 2040?

Keskustanaiset on vuonna 2040 edelleenkin Suomen suurin poliittinen naisjärjestö. Toimintamme on aktiivista, kantaa ottavaa ja naiset hakeutuvat toimintaamme. Otamme kantaa yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin ja puolue linjaa toimintaansa meidänkin linjausten mukaan. Keskustanaiset tekevät poliittisia avauksia puolueelle. Keskustanaisten toimintaa on ympäri Suomea.

 

 

Liisa Varjola

Liisa Varjola

Liisa Varjola on 34-vuotias kahden lapsen äiti Kouvolasta, Kymenlaaksosta. Liisa on ammatiltaan kirjanpitäjä ja huolitsija. Hän työskentelee kuljetusalan yrityksessä.

” Vapaa-aikanani harrastan laulua ja lasten kanssa touhuamista maatilan pihatöissä ja metsäretkeilyä. Pidän yllä suvun maatilaa pienessä 300 asukkaan kylässä. Politiikkaan tulin mukaan 18-vuotiaana äitini innoittamana ja sitä tietä on kuljettu eri lautakuntien jäsenyyksien ja järjestömme yhdistystehtävien kautta tähän päivään.

Olen ollut Keskustanaisten Kymenlaakson piirin puheenjohtaja vuodesta 2013 ja vuodesta 2014 toiminut myös Keskustanaisten hallituksessa ja vuonna 2016 minut valittiin myös hallituksen edustajana työvaliokuntaan. Kouvolassa olen nyt toisen kauden valtuutettu ja nyt päättyvällä kaudella olen toiminut lasten- ja nuorten lautakunnan jäsenenä ja Kymenlaakson maakuntavaltuuston jäsenenä. Olen ollut puolueen järjestötoiminnassa mukana pitkään ja tällä hetkellä toimin naisjärjestön puheenjohtajuuden lisäksi paikallisyhdistyksen puheenjohtajana, kunnallisjärjestön rahastonhoitajana, keskustan kymenlaakson piirihallituksen ja työvaliokunnan jäsenenä sekä kymenlaakson edustajana puoluevaltuustossa.

Arvostan järjestötyötä ja olen edelleen valmis käyttämään siihen aikaa ja voimavaroja yhteisen järjestömme eteenpäin viemiseksi. Tarvitsemme uusia avauksia naisten taholta uudistuaksemme ja saavuttaaksemme entistä vahvemman jalansijan puolueessa ja politiikassa.”

Mitä tasa-arvokysymyksiä nostaisit esille Keskustanaisten varapuheenjohtajana?

Suomalainen yhteiskunta perustuu tasa-arvolle, jossa jokaisella on oikeus tavoitella unelmiaan sukupuoleen tai ikään tai etniseen taustaan katsomatta. Tätä on hyvä nostaa esiin keskusteluissa, puheissa ja poliittisia päätöksiä tehtäessä.

Toteutuuko alueellinen tasa-arvo meillä suomessa ja jos ei, niin mitkä ovat ne keinot, jolla siihen keskusteluun voisimme ottaa osaa?  Yhtenä mahdollisuutena näen tasa-arvovaikutusten arvioinnin, joka pitäisi saada suomen jokaisen kunnan ja kaupungin valtuustojen työkalupakkiin lapsivaikutusten ja vaikutusten ennakkoarviointi – arviointien lisäksi.

Millä konkreettisella tavalla edistäisit naisehdokkaiden ja – toimijoiden määrää puolueessa?

Haluan nostaa keskusteluun järjestökoulutuksen merkityksen. Jotta voimme saada uusia toimijoita, heidän pitää tietää ketä me olemme, miksi me olemme ja keitä varten me olemme olemassa. Kokeneempien toimijoiden mentorointi nuoremmille on tärkeässä roolissa tiedon ja taidon siirtyvyydessä.

Naisehdokkaat tarvitsevat kannustusta ehdokkuuteen ja myös luottamushenkilöpaikkojen ottamiseen. Liian helposti annamme periksi, vaikka kyseessä olevan hallinnon alan osaaminen olisikin riittävää ja jopa parempaa kuin paikan saaneella miehellä. Naisten on myös ilmiannettava asiaosaajia ympäristöstään, eikä kadehdittava toisen ihmisen osaamista itseään pönkittääkseen.

Omalla esimerkilläni olen vaikutuspiirissäni pystynyt näyttämään toteen yksinhuoltajuuden ja politiikanteon yhdistämisen mahdollisuuden, vaikka epäilyjä olen siitä osakseni usein saanut.

Millainen järjestö Suomen Keskustanaiset on vuonna 2040?

Kun katseen laittaa järjestön näkökulmasta yli kahdenkymmenen vuoden päähän, on vaikea hahmottaa yksityiskohtia. Kymijoessa virtaava vesi on moneen kertaan vaihtunut ja niin myös järjestömme toimijat ja puheenjohtajat. Järjestömme on, silloin 100 ikävuoden kynnyksellä, edelleen vahva tasa-arvoisen Suomen puolesta toimija ja tekijöiden tukija. Yleisesti uskon, että koko puolueen rakenteet ovat muuttuneet nykyisestä.

 

Teksti: Mervi Mäki-Neste

 

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s