Blogi

Puhtaus on vain puoli ruokaa

Jäätteenmäki Anneli rintak uusi

Suomalaista ruokaa on pitkään markkinoitu puhtaana ja turvallisena. Ankara ilmastomme ja tarkasti valvottu tuotanto läpi koko elintarvikeketjun pitää taudinaiheuttajat ja antibioottitarpeen kurissa. Kotimainen, laadukas ja ympäristöä kunnioittaen tuotettu ruoka on meille suomalaisille itsestäänselvyys.

Laadun takana on valtava määrä kovaa työtä. Suomalaiset ruuantuottajat tekevät parhaansa, vaikka viime vuosien haasteet ovat nakertaneet alan kannattavuutta monelta nurkalta.

Venäjän asettamalla tuontikiellolla oli välittömät ja erittäin vakavat vaikutukset erityisesti maitotiloille. Kauppaketjujen aggressiivinen hinnoittelu puolestaan painaa tuottajahintoja alas kotimaassa.

Samaan aikaan EU:n maatalouspolitiikka on jatkuvassa myllerryksessä. Tuottajia vaaditaan hillitsemään ilmastonmuutosta, parantamaan vesistöjen laatua sekä pelastamaan pölyttäjät ja luonnon monimuotoisuus, mielellään ilman ruuan kuluttajahintojen merkittävää nousua.

Vaatimukset ovat usein mahdottoman ja äärimmäisen haastavan rajamailla.

Odotamme parhaillaan komission julkaisevan esityksensä EU:n tulevaksi yhteiseksi maatalouspolitiikaksi. Ennakkotietojen mukaan budjettia leikataan ja vastuuta rahoituksesta siirretään jäsenmaille.

Mitä suomalaisten olisi siis tehtävä, kun toimintaympäristö on haasteellinen ja vientiponnisteluille halutaan katetta?

Puhtaus, laadukas ja turvallinen ruoka ovat hyviä lähtökohtia. Ne eivät kuitenkaan riitä.

Jokainen EU-maa markkinoi omaa ruokaansa puhtaana ja turvallisena. Nämä kaksi tärkeää tekijää eivät riitä. Tarvitaan makuja ja mielenkiintoisia uutuuksia.

Melko harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta suomalaiset elintarvikeyritykset ovat pieniä. Valtaosa yrityksistä työllistää alle viisi henkilöä. Suomen hintataso on korkea ja tuotantomäärät ovat maailman mittakaavassa vaatimattomia.

Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että tusinatavaraa viemällä emme menesty.

Takavuosien menestystarinat, kuten ksylitoli, verenpainetta alentavat levitteet ja laktoositon maitojuoma ovat saaneet aivan viime aikoina seuraa muun muassa nyhtökaurasta.

Suomalainen kouluruokailukaan ei olisi hullumpi vientivaltti. Terveellinen, lämmin ateria, josta ei tarvitse erikseen maksaa, on kaukaista unta useimmille eurooppalaisille koululaisille.

Uuden elintarvikkeen saaminen markkinoille ei kuitenkaan ole helppoa. Se vaatii erinomaisen tuotteen lisäksi sitkeyttä, taloudellisia ponnistuksia ja hiukan onneakin.

Samaan aikaan kulutustottumukset muuttuvat ja eriytyvät. Kun toiset voivat valita hyllystä yhä useamman vaihtoehdon välillä, toiset joutuvat ostamaan sitä, mikä on halvinta.

Tulevina vuosina suuntaus yhä terveellisempään ja ilmastoystävällisempään ruokavalioon voimistuu. Terveys- ja ympäristötietoisuus lisääntyvät vähitellen.

Yhä useammalle ruoka ei ole pelkkää ravintoa, vaan kokonaisvaltainen elämys. Kysyntään pitää vastata.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen

 

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s