Pinnalla

Pulahda rohkeasti altaasta avoveteen

avovesiuinti

Uiminen laskee stressi­tasoa, parantaa hapen­ottokykyä ja kehittää lihaskuntoa. Kesällä moni vaihtaa uinnin pikaisiin pulahduksiin luonnon­vesissä. Kuntouinnista ei tarvitse luopua kesäksi, sillä suomalaisissa järvissä ei ole hirviöitä.

Suomessa on 187 888 järveä tai lampea, joiden pinta-ala on vähintään 0,05 hehtaaria. Järvet ja lammet houkuttelevat suomalaisia myös uimaan avoveteen.

-Avovesiuinnin perinne uhkasi jo katketa. 1960-luvulla rakennettiin paljon uimahalleja ja suomalaiset ryhtyivät matkustelemaan ahkerasti ulkomailla. Opimme uimaan lämpöisessä vedessä, sanoo avovesiuimari ja entinen kilpauimari Päivi Pälvimäki.

Avovesiuinti tarkoittaa uintilajia, joka tapahtuu avovedessä, kuten meressä, järvessä tai joessa. Laji sopii kaikille vähintään 200 metrin uimataidon omaaville. Avovesiuinti on tuttua triathlonista, jossa täysmatkalla uidaan 3,8 kilometriä ennen pyöräilyä ja juoksua.

Pälvimäki kannustaa totuttelemaan avoveteen

-Uimahallit saattavat olla kesäkaudella suljettuina pari kuukautta. Rentoa uimaharrastusta ei kannata lopettaa, vaan kuntoa voi pitää yllä avovedessä.

Pälvimäki muistuttaa, että Suomen avovedet ovat suhteellisen lämpimiä verrattuna esimerkiksi Iso-Britanniaa ympäröivään avoveteen

-Kolmena kesäkuukauden lisäksi sopivia uimakelejä on myös toukokuussa ja vielä syys- ja lokakuulla.

Uimari voi valmistaa kroppaansa viileään veteen roiskimalla vähän vettä kaulalle ja kasvoille.

-Mikäli uimari on kylmänarka, uidessa voi käyttää päähinettä, neopreenisukkia ja uimahanskoja, vinkkaa Pälvimäki.

Uimari voi myös vetää perässään kelluvaa pussia tai uimarinpoijua, jonka varassa voi tarvittaessa kellua. Kelluvassa pussissa voi kuljettaa myös tavaroita, kuten matkapuhelinta tai avaimia.

Ihana ja lempeä elementti

-Avovesiuinnissa uimaria saattaa esimerkiksi pelottaa heikko näkyvyys veden alla. Veden lämpötilan lisäksi haasteita asettavat myös sääolosuhteiden muuttuminen, mahdolliset kylmät virtaukset ja vedenpinnan eloisuus, luettelee Pälvimäki.

Pälvimäen mukaan avovesiuinti sopii kaikille.

-Vesi on ihana ja lempeä elementti sekä hyväksi nivelille, lihaksille ja myös selälle. Vesi tukee ja antaa vastusta.

Hän muistuttaa, että uimarin tulee miettiä, miten oma terveydentila, kuten mahdolliset sydän- ja verisuonisairaudet, reagoi avovesiuintiolosuhteisiin. Osa avovesiuintikaudesta sijoittuu siitepölykaudelle, joka saattaa vaikuttaa esimerkiksi astmaa sairastavan henkilön uintimahdollisuuksiin.

Pälvimäki kannustaa nauttimaan kesästä uimarannalla. Auringon ottamiseen ja rentoutumiseen voi liittää kuntoilun.

-Uinti kannattaa lopettaa silloin, kun voimia on vielä jäljellä, ja jaksaa uida rantaan. Tärkeää on myös uida rannan suuntaisesti ja mielellään yhdessä jonkun toisen kanssa.

Viime vuosien aikana Pälvimäki on järjestänyt uintimatkoja Suomeen.

-Olemme todella etuoikeutettuja. Jokamiehenoikeudet takaavat sen, että voimme uida missä vain. En ole törmännyt Suomessa uintikieltoihin. Tietenkin on paikkoja, joissa on esimerkiksi runsaasti veneliikennettä. Näissä paikoissa uiminen ei ole turvallista.

Maailmalla uinti on oma matkailun alansa ja esimerkiksi Iso-Britanniassa on ollut jo kahden vuosikymmenen ajan pelkästään uintimatkailuun keskittyviä matkatoimistoja.

-Englannissa vesistöjen ja rantojen yksityisomistus rajoittaa uintimahdollisuuksia, harmittelee Päivi Pälvimäki.

Lisää avovesiuinnista:  http://www.avovesiuinti.fi, http://www.uimaliitto.fi

Teksti & kuva: Mervi Mäki-Neste
(kuvassa uimarin poiju, jonka varassa uimari voi tarvittaessa kellua)

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s