Blogi

Viestiä YK:n yleiskokoukseen

Annina Ruottu

Osallistuin 18. syyskuuta ulkoministeriön kansalaisyhteiskunnan kuulemistilaisuuteen Suomen tavoitteista ja painopisteistä YK:n yleiskokouksen yleiskeskustelussa, joka käynnistyi 25. syyskuuta.

Monikansallinen, monenkeskinen yhteistyö on vaikeuksissa. Tämä on huolestuttavaa, koska maailman ongelmat ovat yhteisiä, esimerkkinä ilmastonmuutos. Niiden ratkaisemiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja toimijoilta sitoutumista.

Joistain perinteisistä yhteistyön kannattajista on tullut yhteistyön heikentäjiä. Yhdysvallat julisti lähtevänsä Pariisin ilmastosopimuksesta ja UNESCOsta. Se lopetti tukensa UNFPA:lle ja vetäytyi Iranin ydinasesopimuksesta. Kiinan ja Venäjän halu kansainväliseen yhteistyöhön ontuu. Brexit, ja joidenkin jäsenmaiden välinpitämättömyys Euroopan Unionin yhteisiä sääntöjä kohtaan, osoittaa samaa suuntausta EU:ssa.

Monenkeskisen yhteistyön rapautuminen heikentää YK:ta. Sen rahalliset vaikeudet uhkaavat järjestön uudistumista ja vaikeuttavat perustoimintaa. Rauhanturvaoperaatioiden seksuaaliset hyväksikäyttötapaukset ovat lisänneet kritiikkiä YK:ta vastaan. Ne ovat olleet isku järjestön maineelle. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres haluaakin uudistaa järjestöä. YK:n tavoitteena on olla merkityksellinen kaikille osapuolille, jonka kautta pyritään luomaan rauhanomaiset, oikeudenmukaiset ja kestävät yhteiskunnat globaalin johtajuuden ja jaetun vastuun avulla.

EU tukee YK:n kehittämistä ja monenkeskisyysperiaatetta. EU:ta on kritisoitu astumisesta monenkeskisen järjestelmän polulta harhaan neuvottelemalla kahdenvälisiä sopimuksia. Suomi voi tulevalla EU-puheenjohtajakaudellaan kannustaa EU:ta sitoutumaan vahvemmin monenkeskisyyden ja YK-järjestelmän puolustamiseen. Demokratia ja oikeusvaltioperiaate eivät enää ole itsestäänselvyyksiä, edes niitä perinteisesti tukevissa maissa. EU:lla on mahdollisuus ottaa näissä asioissa globaali arvojohtajuus.

Suomen painopiste kehityspolitiikassa on naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen. Se on ollut meille itsestäänselvyys, kuten monelle muullekin länsimaalle. Silti seksuaali- ja lisääntymisterveyttä sekä -oikeuksia vastustavat ryhmät ovat voimistuneet niin Euroopassa kuin muuallakin. Kuulemistilaisuudessa tämä huolestutti monia.

Suomi on tasa-arvon mallimaa. Euroopan tasa-arvoinstituutti on mitannut sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Kärkisijoilla ovat Ruotsi, Tanska ja Suomi. Vuoden 2017 julkaisussa todettiin, että Suomen pisteet olivat laskeneet edellisvuosista naisten poliittisen ja taloudellisen vallan osalta. Naisten osuus eduskunnassa ja hallituksessa, sekä Suomen Pankin johtotehtävissä oli vähentynyt. Suomen Keskustalla oli eduskuntavaalien 2015 jälkeen suhteellisesti vähiten naiskansanedustajia kuin muissa puolueissa. Nyt meillä on tapahtumaketjun seurauksena kolme naismeppiä, ja puoluekentässä on tapahtunut myllerryksiä, joten tilanne ei ole enää sama kuin vuonna 2015.

YK:n ihmisoikeusjulistus täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Suunta on oikea, mutta tehtävää riittää ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamisessa. Paras tapa edistää universaaleja tavoitteita on toimia globaalisti yhdessä. Monenkeskinen yhteistyö on Suomen etu. Jos isot maat toimivat kahdenkeskisesti, pienen maan vaikutusvalta on minimissään. Suomen tulee jatkossakin edistää ja tukea kansainvälistä, sääntöpohjaista järjestelmää, niin EU:ssa kuin YK:ssakin.

Annina Ruottu FT, VTM
Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s